Profeettoja ja valheprofeettoja : unissasaarnaaminen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ja Suomen luterilaisen papiston suhtautuminen siihen

Abstract

Kandidaattitutkielmassani tarkastelen Suomen evankelisluterilaisen kirkon papiston suhtautumista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Unissasaarnaaminen tai horrossaarnaaminen oli tuona aikana etenkin Savon alueella vaikuttanut ilmiö, jossa ihmiset yhtäkkiä vaipuivat horrosmaiseen tilaan ja alkoivat saarnaamaan vailla selvää tietoisuutta sanomisistaan. Nämä henkilöt olivat useimmiten talonpoikaistaustaisia tai palvelusväkeä, sekä pääosin naisia. Heidän saarnansa olivat kristillisiä, joten ilmiö ja unissasaarnaajat kiinnostivat luonnollisesti myös papistoa, joiden kirjoitukset ovatkin kattavimpia kuvauksia unissasaarnaajista. Tutkimukseni pääaineistona käytän ilmiöstä julkisesti kirjoittaneiden pappien tekstejä.