Suomen ulkopolitiikan nykylinjauksien tarkastelua pienvaltioteorian viitekehyksessä
Authors
Date
2020Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Venäjän vallattua Krimin niemimaan vuonna 2014 muuttui kansainvälinen järjestelmä merkittävästi. Tapahtumasarjasta lähtenyt negatiivinen kierre vaikuttaa myös Suomen lähialueisiin erityisesti Itämereen, Arktiseen alueeseen, Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Lisäksi se on vaikuttanut Suomen suhteissa Venäjään osana EU:ta ja Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Suomen ulkopolitiikan on täytynyt sopeutua tilanteeseen etsien parhaita mahdollisia ratkaisuja. Tutkimuksessani syvennyn Suomen ulkopolitiikan nykylinjauksien tarkasteluun. Lisäksi avaan kansainvälisen järjestelmien muutoksia ja lähihistorian tapahtumia, jotta Suomen ulkopolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden ymmärtäminen muodostuu mielekkääksi.
Suomen asemoituminen eri indikaattoreiden ja tutkimuskirjallisuuden avulla pienvaltioksi, mahdollistaa pienvaltioteorian soveltamisen Suomen ulkopolitiikan nykylinjauksien tarkasteluun. Tutkimuksen metodina toimii sisällönanalyysi ja aikaisemmat tutkimustulokset pienvaltioiden tyypillisestä ulkopoliittisesta toiminnasta muodostavat tutkimuksen analyysirungon. Tutkimuksessa sovellan tarkastelun Valtioneuvoston kanslian viimeisimpään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, joka on vuodelta 2016. Selonteossa kuvataan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja painopisteet ja täten se soveltuu tarkastelun kohteeksi. Analyysissä otan järjestyksessä käsittelyyn analyysirungon osioita ja tarkastelen, miten ne näkyvät tai eivät näy Suomen ulkopolitiikassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon perusteella.
Tutkimuksen tulokset vastasivat hyvin hypoteesiani, jossa odotin Suomen käyttäytyvän ulkopolitiikassaan laaja-alaisesti aikaisempien tutkimustulosten mukaisesti. Toisaalta oletin Suomen toiminnan poikkeavan joiltakin osin suhteessa aikaisempiin tuloksiin johtuen Suomen maantieteellisestä sijainnista Venäjän rajanaapurina, taloudellisesta vauraudesta, laajoista puolustusvoimista ja EU-jäsenyydestä. Aineiston analyysin perusteella hypoteesini toteutui myös tältä osin. Tuloksissa havaittiin myös osittain pyrkimystä odotettua vaikuttavampaan toimintaan, jota en hypoteesissani odottanut.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [4764]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Energia on ulkopolitiikan väline
Kaarkoski, Miina (Timo R. Stewart, 2016) -
Kiinan ulkopolitiikan “Uusi aikakausi” on alkanut – ainakin retoriikassa
Puranen, Matti (Timo R. Stewart, 2018)Kiinan ulkopoliittinen linja on ollut hitaassa mutta huomattavassa muutoksessa siitä lähtien, kun Xi Jinping nousi valtaan vuonna 2012. Samalla Xin ja Kiinan kommunistisen puolueen valta-asemaa on lujitettu rajuin ottein. ... -
John Herzin realismi
Kettunen, Valtteri (2022)Tutkielmassa tarkastellaan John H. Herzin poliittista ajattelua. Kansainvälisen politiikan tutkimukseen on suuresti vaikuttanut realistinen koulukunta, jonka perustivat Saksasta Yhdysvaltoihin emigroituneet politiikan ... -
Max Jakobson - reaaliliberalisti
Tiitto, Niko Kristian (2021)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen diplomaatti Max Jakobsonin ulkopoliittinen maailmankuva. Ulkopoliittisella maailmankuvalla tarkoitetaan yksilöiden ja ryhmittymien käsityksiä maailmanpolitiikan luonteesta. ... -
Ulkopolitiikka
Ulkopoliittinen instituutti; Paasikivi-seura (1961)