dc.contributor.advisor | Olbertz-Siitonen, Margarethe | |
dc.contributor.advisor | Lahti, Malgorzata | |
dc.contributor.author | Järvinen, Tuuli | |
dc.date.accessioned | 2020-05-20T11:23:35Z | |
dc.date.available | 2020-05-20T11:23:35Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69110 | |
dc.description.abstract | Aikaisempien tutkimusten valossa pitkälle teollistuneet maat ovat hyötyneet maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä hoitoalalla työpulan aikana, mikä johtuu osittain kiihtyvästä ikääntymisestä yhteiskunnissa (esim. Munkejord, 2017; Spencer et al., 2010; van Hooren, 2012). Tutkimusten tarkoituksena on ollut saada parempi ymmärrys siitä, miten maahanmuuttajataustaisen hoitotyövoiman panos muokkaa yhteiskuntia. Tämä pro gradu -tutkielma osallistuu tutkimusalaan analysoimalla maahanmuuttajataustaisten vanhustenhoitotyöntekijöiden kokemuksia työpaikkavuorovaikutuksesta Suomessa. Koska vanhustyö pääasiassa perustuu kanssakäymisiin ihmisten kanssa, ymmärrys siitä, mitä maahanmuuttajataustaiset työntekijät pitävät tärkeänä työpaikkavuorovaikutuksessa, voi tarjota arvokkaita oppitunteja alalle. Tämän pro gradun tutkimuskysymys on: Mitä maahanmuuttajataustaiset vanhustenhoitotyöntekijät pitävät tärkeänä työpaikkavuorovaikutuksessa? Aineisto kerättiin haastattelemalla 8 maahanmuuttajataustaista vanhustenhoitotyöntekijää, jotka asuvat ja työskentelevät Suomessa. Puolistrukturoidut haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysi seurasi temaattisen analyysin metodia. Erottelin kaksi teemaa haastatteluaineistosta: kielitaidon tärkeys työpaikalla ja riittävien resurssien tärkeys. Osallistujat keskustelivat kielitaidosta eri näkökulmista ilmaisten poikkeavia kokemuksia siitä, kuinka tärkeänä suomen kielen taitoa pidettiin työpaikkavuorovaikutuksessa. Lisäksi monikielisyys työpaikalla osoittautui eduksi vanhustyössä, sillä esimerkiksi osallistujilla ja heidän asiakkaillansa oli yhteinen kielitausta. Osallistujat korostivat myös riittämättömien resurssien vaikuttavan negatiivisesti vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Maahanmuuttajataustaisten vanhustenhoitotyöntekijöiden kokemukset työpaikkavuorovaikutuksesta ovat valaisseet yksilöllisen lähestymistavan tärkeyttä koskien kielitaitoa. Monikielisyyden tunnistaminen paremmin osaksi työnkuvaa voisi kasvattaa kielellisesti kirjavan vanhustyön toimivuutta. Toisaalta työpaikkavuorovaikutus osoittautui relevantiksi monella tavalla ehdottaen, että tutkimus jatkossa keskittyisi enemmän henkilökohtaisiin ja jaettuihin kokemuksiin vanhustenhoidossa. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajataustaisia vanhustenhoitotyöntekijöitä tutkiessa homogeenista suhtautumista pitäisi välttää ja yksilöllisiä nyansseja ottaa enemmän huomioon. | fi |
dc.description.abstract | According to previous research, highly industrialized countries have benefitted from immigrant workers in care services during labour shortage which is partly due to rapidly ageing societies (e.g. Munkejord, 2017; Spencer et al., 2010; van Hooren, 2012). Studies have aimed to gain a better understanding of how the contribution of the immigrant care workforce shapes societies. This MA thesis contributes to the field by analysing experiences immigrant eldercare workers have of workplace interaction in Finland. As work in eldercare is mainly based on contacts with other people, understanding what immigrant eldercare workers regard important in terms of workplace interaction may generate valuable lessons to the field. The research question of this thesis is: What do immigrant eldercare workers consider important in terms of workplace interaction? The data was collected by interviewing 8 immigrant eldercare workers who live and work in Finland. The semi-structured interviews were recorded and transcribed. The analysis of the data was conducted by following the method of thematic analysis. I identified two themes from the interview data: the importance of language proficiency at work and the importance of sufficient resources. Participants discussed language proficiency from different viewpoints by presenting deviating experiences of how important Finnish language proficiency was in workplace interaction. In addition, multilingualism in the workplace proved to be an asset in eldercare as, for instance, participants had care recipients with the mutual linguistic background. Participants also highlighted insufficient resources affecting negatively in interaction with their care recipients. The experiences of immigrant eldercare workers in workplace interaction have enlightened the importance of a personal approach to issues regarding proficiency in languages. The better recognition of multilingualism as a part of a prescribed tasks could enhance the functionality of linguistically diverse eldercare. Alternatively, workplace interaction proved to be relevant in many ways, suggesting that future research would focus more on personal and shared experiences in eldercare. Overall, when studying immigrant eldercare workers, a homogeneous attitude should be avoided, and more personal nuances enhanced. | en |
dc.format.extent | 88 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.subject.other | immigrant eldercare workers | |
dc.subject.other | workplace interaction | |
dc.subject.other | language proficiency | |
dc.subject.other | workplace multilingualism | |
dc.title | Immigrant eldercare workers in ageing Finland : experiences of workplace interaction | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202005203363 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Intercultural Management and Communication | fi |
dc.contributor.oppiaine | Intercultural Management and Communication | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3136 | |
dc.subject.yso | monikielisyys | |
dc.subject.yso | työelämä | |
dc.subject.yso | maahanmuuttajat | |
dc.subject.yso | hoitosuhde | |
dc.subject.yso | vanhustyöntekijät | |
dc.subject.yso | työntekijät | |
dc.subject.yso | terveydenhuoltohenkilöstö | |
dc.subject.yso | kulttuurienvälisyys | |
dc.subject.yso | kieli ja kielet | |
dc.subject.yso | vuorovaikutus | |
dc.subject.yso | multilingualism | |
dc.subject.yso | working life | |
dc.subject.yso | migrants | |
dc.subject.yso | patient care relationship | |
dc.subject.yso | elderly-care workers | |
dc.subject.yso | employees | |
dc.subject.yso | health care personnel | |
dc.subject.yso | interculturalism | |
dc.subject.yso | languages | |
dc.subject.yso | interaction | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |