Tutkielman tavoitteena on tarkastella suomalaisen viittomakielen tulkkien kokemuksia sormittamisen ymmärtämisestä ja siihen liittyvistä haasteista. Sormiaakkoset ja sormitus luovat yhteyden viittomakielen ja sitä ympäröivän puhutun kielen välille. Aikaisempien tutkimusten mukaan viittomakieltä toisena kielenä aikuisena opiskelevat kamppailevat sormitusten ymmärtämisen kanssa (ks. esim. Patrie & Johnson 2011; Geer & Keane 2018). Tutkielman tarkoituksena on myös luoda käsitys sormittamiseen liittyvien haasteiden laajuudesta ja luonteesta tulkkien omien kokemusten perusteella. Tutkielmassa etsitään syitä sormittamisen ymmärtämisen vaikeuteen ja pyritään kartoittamaan keinoja, joilla ymmärtäminen on helpottunut.
Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa esiintyneiden sormituksen ymmärtämisen ongelmien todentaminen Suomessa on ollut lähtökohtana tutkielmani ongelmanasettelussa. Tutkimuskysymykseni ovat: (1) mitkä asiat vaikeuttavat tai vastaavasti helpottavat sormittamisen ymmärtämistä tul
kkaustilanteessa ja (2) minkälaisilla suhtautumistavoilla ja keinoilla tulkki voi vaikuttaa sormituksen ymmärtämiseen ja onnistua haastavassa sormitustilanteessa. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 50 tulkkia. Tutkielman aineiston analysoimisessa käytettiin monimenetelmäistä tutkimusotetta. Avokysymysten vastauksia analysoitiin sisällönanalyysilla ja asteikkokysymysten analysointiin käytettiin määrällisiä tutkimusmenetelmiä.
Tutkielmani tulokset vastaavat taustakirjallisuudessa esiteltyjä aikaisempia tutkimustuloksia. Sormituksen ymmärtämistä vaativat tilanteet vaikuttavat tulkkiin suoraan ja subjektiivisella tasolla. Tuloksista selviää, että sormituksen ymmärtäminen koetaan haastavaksi ja se herättää tulkeissa riittämättömyyden tunnetta. Vaikeuttaviksi tekijöiksi nostettiin väärät ennakko-oletukset, virheellinen huulio, ymmärtämättömyyden aiheuttamat tunnekokemukset, jännitys ja suorituspaine tulkkaustilanteessa sekä asiakkaan ja tulkin puutteellinen yhteistyö. Helpottaviksi tekijöiksi nousivat tulkin valmistautuminen, oikeat ennakko-oletukset, ratkaisukeinot ongelmatilanteissa, asiakkaan selkeä huulio ja onnistunut yhteistyö asiakkaan ja tulkin välillä. Tulkkausprosessin sujuvuutta edistivät myös laaja-alainen työkokemus ja tulkin oma myönteinen asennoituminen. Tuloksista voidaan todeta, että tulkkien sormitusta kohtaan tunteman kielteisen ajattelun vähentäminen olisi hyödyllistä onnistuneen suorituksen näkökulmasta.
...
The goal of this study is to take a look into Finnish Sign Language interpreters’ experiences with understanding fingerspelling and the challenges related to this task. Fingerspelling forms a connection between a sign language and the spoken language surrounding it. Earlier studies have shown that adults who are studying a sign language as a second language struggle to un-derstand finger spelling (e.g. Patrie & Johnson 2011; Geer & Keane 2018). The purpose of this study is to get insight on interpreters' experiences regarding the problematics of fingerspelling and this way to find out the scope and real nature of the challenges faced. The thesis explores the reasons for the difficulty to understand fingerspelling and seeks to identify ways to facili-tate understanding.
The problems of understanding fingerspelling identified in international research litera-ture have been the basis of this study. The research questions are (1) what aspects aggravate or facilitate the understanding of f
ingerspelling while interpreting, and (2) with what kind of atti-tudes and means the interpreter can affect the understanding of fingerspelling and succeed in a challenging situation. The study was carried out by an electronic questionnaire and 50 inter-preters answered. In the analysis, mixed methods were used: the answers to open-ended ques-tion were analysed by using content analysis and the scale questions were analysed statistically.
The results of this study corresponds to the previous research results. Situations that re-quire understanding fingerspelling affect the interpreter directly and subjectively. The results show that understanding fingerspelling is challenging and it creates feelings of inadequacy in interpreters. Aggravating factors were wrong assumptions, false mouthing, emotional experi-ences related to misunderstanding, tension and performance pressure in interpreting, and lack of cooperation between the client and the interpreter. Facilitating factors included preparation, correct assumptions, clear mouthing, means to solve a problematic situation and successful cooperation between the client and the interpreter. An extensive work experience and positive attitude by the interpreter also affected the smoothness of the interpretation process. The results show that it would be beneficial for a successful performance to reduce the negative ways of feeling and thinking that interpreters have related to fingerspelling.
...
