dc.contributor.advisor | Kettunen, Tarja | |
dc.contributor.advisor | Kannas, Lasse | |
dc.contributor.author | Tamminen, Nina | |
dc.date.accessioned | 2020-05-12T11:22:01Z | |
dc.date.available | 2020-05-12T11:22:01Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68929 | |
dc.description.abstract | Yksinasuminen on yleistynyt nykypäivän yhteiskunnassa. Vuonna 2018, yksi kolmasosa kotitalouksista EU:ssa oli yhden hengen talouksia. Suomessa on melkein 1,2 miljoonaa yksinasuvaa. Siitä huolimatta, että suuri määrä väestöstä asuu yksin, tutkimus yksinasuvista on rajoittunut pääasiassa ikääntyneisiin ja heidän hyvinvointiin. Vielä merkittävämpää, suuri osa tutkimuksesta on ollut ongelmalähtöistä. Tämän pro gradu – tutkielman tavoitteena oli tarkastella olemassa olevaa tietoa yksinasumisesta ja positiivisesta mielenterveydestä, ja tutkia mahdollisia yhteyksiä yksinasumisen ja positiivisen mielenterveyden välillä.
Tämä pro gradu – tutkielma koostuu kahdesta osasta: 1. narratiivinen katsaus tämänhetkiseen kirjallisuuteen tarkoituksena kuvata yksinasumisen ja positiivisen
mielenterveyden käsitteitä ja määritelmiä sekä niihin liittyviä käsityksiä ja merkityksiä, ja 2. artikkelikäsikirjoitus, joka kuvaa alkuperäistutkimusta, systemaattista
kirjallisuuskatsausta yksinasumisen ja positiivisen mielenterveyden yhteyksistä.
Ensimmäinen osa opinnäytteessä tarjosi katsauksen tämänhetkiseen tilanteeseen ja olemassa olevaan tietoon yksinasumisesta ja positiivisesta mielenterveydestä. Selvitys vahvisti sen, että tutkimus mielen hyvinvoinnista yksinasumiseen liittyen on ollut rajoittunutta, ja että lisätutkimus on tarpeen. Opinnäytteen toinen osa, systemaattinen kirjallisuuskatsaus, johti ainoastaan neljään tutkimukseen, joissa keskitytään yksinasumiseen ja positiiviseen mielenterveyteen. Katsauksen johtopäätöksenä oli, että tulokset ovat rajalliset tutkimusten vähäisen määrän sekä niiden näytön vaihtelevan tason vuoksi. Potentiaalinen yhteys kuitenkin löydettiin tutkimuksissa, joissa väestön otoskoko
oli laaja tai melko laaja. Yhteys havaittiin erityisesti yksinasumisen ja matalan positiivisen mielenterveyden välillä.
Yksinasuvien mielen hyvinvoinnista tarvitaan lisätutkimusta. Tarvitaan tietoa tekijöistä, jotka ovat yhteydessä yksinasuvien matalaan tai korkeaan positiiviseen mielenterveyden tasoon. Positiivisella mielenterveydellä voi olla suotuisia vaikutuksia yksinasuvien terveyteen ja elämänlaatuun. Siitä huolimatta, että yksinasuvat muodostavat ison
väestöryhmän, heidän tarpeisiinsa ei ole vastattu. Hyödyntämällä positiivisen mielenterveyden mittareita kuten WEMWEB tai SWEMWBS saadaan luotua
uudenlainen näkökulma mielen hyvinvointiin ja tuotettua alkuperäistä ja uutta tietoa. | fi |
dc.description.abstract | Living alone has become more common in today’s societies. In 2018, one third of households in the EU were single-person households. In Finland, there are almost 1,2 million people living alone. In spite of the high number of population living alone, research on issues related to living alone has been limited focusing mainly on older people and their well-being. More importantly, much of the research has been problem-oriented. This Master’s thesis aimed to review the existing knowledge on living alone and positive mental health, and to investigate the possible associations between living alone and positive mental health.
The thesis is consisted of two parts: 1. a narrative review of current literature to portray descriptions and conceptualisations of living alone and positive mental health together with views and meanings related to the two concepts and 2. an article manuscript describing an original research, a systematic literature review on the association between living alone and positive mental health.
The first part of the thesis provided a look at the current situation and existing knowledge on living alone and positive mental health. The inquiry confirmed that research directed towards mental well-being issues related to living alone has been limited and that more research is needed. The second part of the thesis, the systematic literature review, resulted in a low number of only four studies focusing on positive mental health and living alone. The review concluded that the findings were limited as the number of included studies was low and the quality of evidences varied across studies. However, a potential association was found in studies that had large or fairly large population sample sizes. The association was perceived especially between with living alone and low positive mental health.
More research is needed on the mental well-being of those living alone. Knowledge on factors related to high or low levels of positive mental health of those living alone is required. Positive mental health may have beneficial influence on health and quality of life of people living alone. People living alone form a large part of the population, however, their needs are still unmet. Utilising measurements of positive mental health such as the WEMWBS or SWEMWBS provide a fresh perspective on mental well-being producing original and novel knowledge. | en |
dc.format.extent | 44 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.subject.other | positive mental health | |
dc.title | Associations between living alone and positive mental health. | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202005123133 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Terveyskasvatus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Health Education | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 50411 | |
dc.subject.yso | mielenterveys | |
dc.subject.yso | henkinen hyvinvointi | |
dc.subject.yso | yksineläjät | |
dc.subject.yso | mental health | |
dc.subject.yso | mental well-being | |
dc.subject.yso | people living alone | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |