dc.contributor.advisor | Makkonen, Pekka | |
dc.contributor.author | Koskinen, Ida | |
dc.date.accessioned | 2020-05-06T13:02:39Z | |
dc.date.available | 2020-05-06T13:02:39Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68870 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia sitä, miten tietoisuus älylaitteiden tietoturvauhkista vaikuttaa älylaitteiden käyttöön ja tietoturvauhkilta suojautumiseen. Älylaitteet lisääntyvät jatkuvasti esineiden internetin myötä ja nykyään jopa kodinkoneet ovat yhdistettyinä internetiin. Tämän myötä myös tietoturvauhkat voivat kohdistua perinteisten tietokoneiden, älypuhelimien ja tablettien lisäksi myös kodinkoneisiin. Tutkimuksen aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus siitä, millaisia tietoturvauhkia älylaitteisiin kohdistuu. Tämän pohjalta pystyttiin suunnittelemaan tutkimuksen empiirisen osuuden haastattelu, ja haastatteluun valittiin kirjallisuuden mukaan yleisimmät älylaitteiden tietoturvauhkat. Empiirisen osuuden tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja haastattelu puolistrukturoituna haastatteluna. Haastattelussa pyrittiin kartoittamaan haastateltavien tietämystä älylaitteisiin kohdistuvista tietoturvauhkista ja heidän kokemustansa omasta tietoturvastaan. Lisäksi haastattelussa esiteltiin muutama yleisin älylaitteisiin kohdistuva tietoturvauhka ja tarkisteltiin, miten esitellyt uhkat vaikuttivat haastateltavien vastauksiin. Haastateltaviksi valittiin tavallisia älylaitteiden käyttäjiä sekä pari IT-alalla työskentelevää, jotta pystytään vertailemaan vastauksia keskenään. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mitä enemmän käyttäjällä on osaamista ja tietoa uhkista, sitä motivoituneempi hän on suojautumaan erilaisilta uhkilta ja käyttää älylaitteita huolellisemmin. Lisäksi tutkimuksen tuloksista huomattiin se, että mitä enemmän käyttäjällä on tietoa uhkista ja mitä enemmän hän on tehnyt tietoturvaa parantavia toimia, sitä huolestuneempi hän on omasta tietoturvastaan. Sen sijaan käyttäjät, jotka eivät olleet tehneet minkäänlaisia tietoturvaa parantavia toimia, kokivat omat tietonsa parhaiten turvatuiksi, eivätkä näin ollen kokeneet tietoturvaratkaisuita tarpeellisiksi. | fi |
dc.description.abstract | The aim of this study was to find out how awareness of information security issues in the internet of things and smart devices affect how devices are used and what actions users have done to improve information security. The number of smart devices is increasing all the time as a result of internet of things. Therefore, not only computers, smart phones and tablets are prone to information security issues, but also household appliances such as fridge and heating system. First step of this study was to write a literature review on what kind of information security issues are there for smart devices. Based on literature review, the interviews could be planned for study’s empirical part. The most common information security threats for smart devices were selected for the interviews from literature. The empirical research was implemented as qualitative research and interviews as semi-structured interviews. The aim of the interview was to take a closer look of how much interviewees know about information security threats for smart devices and what are their experiences about their own information security. Furthermore, during the interviews few most common information security threats were introduced to interviewees and researched how these threats affect to interviewees’ answers. Normal smart device users were selected for the interviews and also a couple of professionals from the IT field were selected so that their answers could be compared to normal users’ answers. The main finding of this study is that the more user has a knowledge of threats, the more motivated he is to do actions to protect his information and the more careful he is when using smart devices. Furthermore, the more user has a knowledge of threats and the more he has done actions to improve his information security, the more concerned he is about his information security. Instead the users who haven’t done any improvements for their information security were thinking that their information is well secured, and they didn’t think they need any actions to improve security. | en |
dc.format.extent | 58 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | älylaitteet | |
dc.subject.other | tietoturvauhkat | |
dc.subject.other | käyttäjien kokemus | |
dc.title | Miten tietoisuus älylaitteiden tietoturvauhkista vaikuttaa älylaitteiden käyttöön | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202005063081 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Informaatioteknologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Information Technology | en |
dc.contributor.laitos | Informaatioteknologia | fi |
dc.contributor.laitos | Information Technology | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Tietojärjestelmätiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Information Systems Science | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 601 | |
dc.subject.yso | tietoturva | |
dc.subject.yso | Internet | |
dc.subject.yso | esineiden internet | |
dc.subject.yso | haittaohjelmat | |
dc.subject.yso | tietosuoja | |
dc.subject.yso | käyttäjät | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |