Sukupuoliroolien representaatio Mauri Kunnaksen teoksessa Kesä Koiramäessä

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee sukupuoliroolien representaatiota lastenkirjailija Mauri Kunnaksen teoksessa Kesä Koiramäessä. Teos on Kunnaksen Koiramäki-sarjan toiseksi viimeisin osa, ja se kertoo Koiramäen lasten kesästä 1800-luvun maalaismiljöössä. Tutkimusaineisto koostuu 39 sivuisesta sekä kuvaa että tekstiä sisältävästä kuvakirjasta, joka on julkaistu vuonna 2015. Lasten kuvakirjat rakentavat lasten käsitystä ja tietoisuutta ympäröivästä maailmasta, joten on merkittävää tutkia, millaisia arvoja ja malleja kuvakirjat sisältävät.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisin kielellisin ja kuvallisin keinoin tyttöjä ja poikia sekä naisia ja miehiä representoidaan teoksen tarinassa sukupuoliroolien näkökulmasta. Tutkimus pyrkii selvittämään teoksen määrällisen sukupuolijakauman sekä, minkälaisia sukupuolirooleja teoksesta välittyy ja miten 1800-luvulle tyypilliset sukupuoliroolit näyttäytyvät 2010-luvun lastenkirjassa.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii diskurssintutkimus ja siihen liittyvä representaation tutkimus. Koska aineisto sisältää sekä kuvia että tekstiä, tutkimusmenetelmänä toimii multimodaalinen diskurssintutkimus, jonka kautta aineistossa ilmeneviä representaatioita tarkastellaan lähiluvun metodilla. Representaatiot ilmenevät aineistossa hahmojen ulkoisten piirteiden, toiminnan, nimikemääritteiden, tietoisuuden, käytöksen ja repliikkien referointiverbien kautta.

Tutkimuksessa selvisi, että sukupuoliroolit välittyvät teoksen tarinan aikuishahmojen kautta, eivätkä niinkään lapsihahmojen. Aikuiset representoidaan teoksessa erillisiin naisten ja miesten töihin, kun taas lapset leikkivät yhdessä sukupuolesta riippumatta. Työnteon lisäksi miesten ja naisten käyttäytyminen, puhuminen ja tietämys poikkeavat tarinassa toisistaan, mutta lapset representoidaan keskenään tasavertaisina toimijoina.