Äänipalautetyökalun suunnittelu, toteutus ja evaluointi
Palaute on yksi merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä oppimisen kannalta, ja sen tulisi olla ajankohtaista, ymmärrettävää ja oppilaan hyödynnettävissä. Aänipalaute on todettu tehokkaaksi palautemuodoksi tekstimuotoisen palautteen ohella, ja sen suosio on kasvanut opetuskäytössä vuosien varrella. Se on muun muassa yksityiskohtaisempaa, ymmärrettävempää ja henkilökohtaisempaa kuin tekstimuotoinen palaute, sekä suhtautuminen sitä kohtaan on yleisesti positiivista, niin opettajien kuin oppilaidenkin keskuudessa. Äänipalautteen antaminen koostuu palautteen nauhoittamisesta ja sen jakamisesta, ja nämä toimenpiteet voidaan suorittaa useilla eri tavoilla. Tässä tutkimuksessa suunniteltiin ja toteutettiin äänipalautteen antamiseen suunnattu web-pohjainen työkalu, jota evaluoimalla selvitettiin, voidaanko äänipalautteen antamista helpottaa entisestään tai voidaanko suhtautumista sen antamiseen muuttaa. Tavoitteena oli luoda mahdollisimman helppokäyttöinen työkalu, joka sisältää ainoastaan äänipalautteen antamisen kannalta oleelliset toiminnot, jotta oppimiskynnys sen käyttöön olisi mahdollisimman matala. Työkalun suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin Nielsenin heuristiikkoja ja Gestaltin hahmolakeja, joilla voidaan perustella erilaisia järjestelmää ja sen käyttöliittymää koskevia ratkaisuja. Osaan suunnitteluratkaisuista päädyttiin yhteistyössä pro gradu -ohjaajien kanssa, joista molemmat ovat hyödyntäneet äänipalautetta omassa opetuksessaan. Työkalu toteutettiin responsiivisena web-sovelluksena, jotta sen käyttö onnistuisi laitteesta riippumatta ilman erillistä asennusta. Työkalun evaluointi suoritettiin kahdessa iteraatiossa, joista ensimmäiseen osallistui kaksi testihenkilöä. Ensimmäisen evaluoinnin pohjalta työkaluun tehtiin parannuksia ja lisäominaisuuksia, jonka jälkeen suoritettiin toinen evaluointi, johon osallistuivat kaikki neljä testihenkilöä. Kahdesta evaluoinnista saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa onnistuttiin löytämään sellaisia suunnitteluratkaisuja, joiden koettiin helpottavan äänipalautteen antamista. Tällaisiksi tekijöiksi osoittautui toiminnallisuuksien vähäinen määrä, käyttöliittymän yksinkertaisuus ja selkeys, Insert-Record -toiminto, työkalun joustavuus sekä äänipalautteen jakaminen helposti työkalusta. Testihenkilöiden suhtautuminen äänipalautteen antamiseen ei sen sijaan muuttunut työkalun käytön myötä, sillä he suhtautuivat siihen jo alunperin positiivisesti.
...
Feedback is one of the most important factors in learning and it should be timely, understandable and students should be able to act upon it. Recorded audio feedback has been recognized as a valid feedback form alongside textual feedback and it has been gaining popularity in teaching. It is among other things more detailed, personal and understandable than written feedback and generally both teachers and students have positive attitudes towards it. Giving recorded audio feedback as a process consists of recording of the feedback and sharing it to students. These separate actions can be performed in numerous different ways. In this thesis a prototype tool for giving recorded audio feedback was designed and implemented. The tool was evaluated by four teachers and the purpose of it was to find out whether giving recorded audio feedback can be facilitated or attitudes towards it can be changed. The main goal of the design and implementation was user-friendliness so only relevant functionalities were implemented to the tool to make the learning curve as low as possible. Nielsen's heuristics and Gestalts principles of perception were used to guide the design and to justify some of the solutions concerning the system and its interface. Some of the design solutions were decided in cooperation with the supervisors who have experience in utilising recorded audio feedback in their teaching. The tool was implemented as a responsive web application, so it can be used with different kinds of devices without the need of installation. The evaluation of the tool was performed in two steps, the first of which involved two test subjects. The tool was improved based on the results of the first evaluation and after that the second evaluation was performed by all the four test subjects. Based on the two evaluations it can be concluded that the study succeeded in finding design solutions that can facilitate the process of giving recorded audio feedback. Such factors were found to be the low amount of different functionalities, simplicity and understandability of the user interface, Insert-Record functionality, flexibility of the tool and the ease of sharing the feedback to the student from the tool. On the other hand, the attitudes towards giving audio feedback were not affected since the test subjects initially had a positive attitude towards it.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Architectural improvement of Display Viewer 5 software
Vähä-Impola, Teemu (2020)Tässä tutkielmassa Display Viewer 5 (DV5) -ohjelmistolle pyrittiin löytämään parempi arkkitehtuuri, jonka seurauksena huollettavuus ja uudelleenkäytettävyys kasvavat ja ohjelmiston kustomointi uusille asiakkaille helpottuu. ... -
Sidosryhmäkohtaisten funktionaalisuuksien generalisoimoinen : toteutus ja evaluointi
Rantanen, Jukka (2018)Tämä tutkielma tarkastelee yhden spesifin liiketoimintadataa jakavan sovelluksen yleistämistä toimimaan useamman liiketoimintakumppanin tietojärjestelmien kanssa, yleistämiseen käytettyjä ohjelmointitekniikoita ja ... -
CASE-ohjelmistojen arviointi tietokannan suunnittelun näkökulmasta
Reunanen, Esa (1995) -
Käyttöliittymäsuunnittelu - tulevaisuuden työkalu teknostressin ennaltaehkäisyyn?
Niiranen, Antti (2022)Teknologia on nykypäivänä merkittävä osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja, vaikka nopea teknologinen kehitys on avannut ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, on se samalla tuonut mukanaan myös negatiivisia ... -
Tulevaisuuden osaajat : Pisa 2000 Suomessa
Sulkunen, Sari; Kupari, Pekka; Törnroos, Jukka; Reinikainen, Pasi; Malin, Antero; Leino, Kaisa; Linnakylä, Pirjo; Välijärvi, Jouni (Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos, 2002)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.