Menee jo liian pitkälle sopimattomuudessa : kiista Hämeenlinnan vesijohto- ja likaviemärilaitoksen rakentamisesta 1888 - 1910

Abstract

Suomen ensimmäinen kunnallinen vesijohtolaitos valmistui Helsinkiin vuonna 1876. Hämeenlinnan kaupungin vesijohto- ja likaviemärilaitos valmistui marraskuussa 1910. Alle 10 000 asukkaan kaupungeista Hämeenlinnan edelle ehti vain Lahti. Sen sijaan monet Hämeenlinnaa huomattavasti isommat kaupungit saivat vesijohdon paljon myöhemmin. Marraskuussa 1910 valmistunut Hämeenlinnan vesijohto- ja likaviemärilaitos oli aikanaan hyvin edistyksellinen. Myös viemärilaitos oli tekniikaltaan kehittynyt, mutta varsinainen vedenpuhdistamo ja kustannussyistä rakentamatta. Hämeenlinnan kunnallisen vesijohto- ja viemärilaitoksen syntyprosessissa on erityistä, että 1) se kesti poikkeuksellisen kauan - vesijohtoa alettiin suunnitella jo vuonna 1888, 2) hankkeeseen kohdistunut poliittinen vastustus oli harvinaisen voimakasta ja 3) tahot, jotka 20 vuoden ajan olivat vaatineet vesilaitoksen perustamista, muuttivat yhtäkkiä mielipiteensä täysin vastakkaisiksi, kun perustamispäätös kaupunginvaltuustossa oli tehty keväällä 1908. Luonnonolosuhteet sen enempää kuin tekniikan yleisen kehityksen alkeellisuus tai paikallinen osaamattomuus eivät hidastaneet vesilaitoksen saamista Hämeenlinnaan. Kyse ei myöskään ollut hallinnollisten eikä sosiaalisten rakenteiden kehittymättömyydestä, vaan vesilaitoksen aikaansaamista jarruttivat ennen kaikkea taloudelliset syyt. Kun kunnallisten investointien välillä piti tehdä valintoja, sähkölaitos ajoi vesijohdon edelle. Ennen vuotta 1908 vesilaitos nähtiin Hämeenlinnassa yleishyödyllisenä hankkeena. Tiheä kaupunkirakentaminen, viemäröinnin puute ja kotieläinten pito tonteilla oli saastuttanut pohjavedet ja pilannut kaivot. Myös järvivesi kaupungin kohdalla oli saastunut. Kaivovedestä oli myös suoranaista pulaa. Palokunnan sammutusveden puute oli vakava paloturvallisuusriski. Esitettiin myös ajatus, että nykyaikainen vesijohtolaitos houkuttelisi kaupunkiin uusia asukkaiata ja teollisuutta. Vesijohtohanke muuttui poliittiseksi kiistelyksi vasta keväällä 1908, kun kaupunginvaltuusto oli tehnyt periaatepäätöksen vesilaitoksen rakentamisesta. Hanke nähtiin valtuustoa hallinneen Nuorsuomalaisen puolueen poliittisena projektina, jota vanhasuomalaiset ja sosialistit vastustivat. Poliittinen oppositio kävi julkisessa keskustelussa omien sanomalehtiensä sivuilla raivokkaasti vesilaitoshanketta vastaan. Osa argumenteista oli oikeutettuja, osa suorastaan virheellisiä. Keskustelua hallitsi poliittinen opportunismi. Nuorsuomalaisten valtuustoryhmään kuuluneella Viktor Mannerilla (1864 - 1936) oli merkittävä rooli Hämeenlinnan vesilaitoksen syntyprosessissa. Hänen myötään modernin terveydenhuoltoaatteen ajatukset saapuivat kaupunkiin.