Subjektiivisesti ja objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden vertailu 75-80-vuotiailla miehillä ja naisilla

Abstract

Fyysinen aktiivisuus ja liikunta ovat tärkeitä ikääntyneiden henkilöiden toimintakyvyn ja itsenäisen elämän kannalta. Fyysisen aktiivisuuden luotettava mittaaminen ja arviointi tutkimuksissa on tärkeää. Fyysistä aktiivisuutta voidaan mitata ikääntyneiltä henkilöiltä esimerkiksi kyselylomakkeilla tai objektiivisilla mittareilla. Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko kiihtyvyysanturilla ja kyselylomakkeella määritetyssä fyysisessä aktiivisuudessa eroja 7085-vuotiailla vähän liikkuvilla jyväskyläläisillä miehillä ja naisilla. Tutkimuksen aineistona käytettiin satunnaistetun kontrolloidun PASSWORD-tutkimuksen alkumittausaineistoa. PASSWORD-tutkimus tutkii fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia kävelynopeuteen ja kaatumisiin ikääntyneillä vähän liikkuvilla henkilöillä. Tutkimukseen valikoitui yhteensä 314 tutkittavaa (126 miestä ja 188 naista). Tutkittavilta kerättiin tieto heidän fyysisestä aktiivisuudestaan kyselylomakkeella sekä vyötäröllä pidettävällä UKK RM24 kiihtyvyysanturimittarilla (UKK, Tampere, Suomi). Kyselylomakkeesta saatujen tietojen mukaan tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään: vain välttämättömimmän määrän liikkuvat, kevyttä liikuntaa harrastavat ja reipasta liikuntaa harrastavat. UKK-mittarin datasta laskettiin keskiamplitudipoikkeamat viiden sekunnin ajanjaksoissa. UKK-mittarista saatu data analysoitiin paikallaanoloaikaan ja kevyeen sekä kohtalaiseen fyysiseen aktiivisuuteen kulunut aika. Raskasta fyysistä aktiivisuutta kertyi tutkittaville niin vähän, että se jätettiin analyyseista pois. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmalla. Analyyseissä käytettiin ristiintaulukointia, riippumattomien otosten t-testiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysia (One Way ANOVA). Paikallaanoloaikaa kertyi eniten heillä, jotka raportoivat liikkuvansa vain välttämättömimmän määrän (659.1 min/päivä) ja vähiten heillä, jotka raportoivat harrastavansa reipasta liikuntaa (590.3 min/päivä). Kevyttä fyysistä aktiivisuutta kertyi vähiten heillä, jotka raportoivat liikkuvansa vain välttämättömän määrän (167.2 min/päivä) ja eniten heillä, jotka raportoivat harrastavansa reipasta liikuntaa (227.9 min/päivä). Myös kohtalaisen fyysisen aktiivisuuden määrä kasvoi ryhmillä sen mukaan, mitä aktiivisempia he raportoivat olevansa (17.3 min/päivä, 32.2 min/päivä ja 37.8 min/päivä, p<0.001). Erot fyysisessä aktiivisuudessa eri ryhmien välillä olivat tilastollisesti merkitseviä jokaisessa ryhmässä (p<0.001). Tulokset osoittivat, että kyselylomake sekä kiihtyvyysanturi antoivat saman suuntaisia tuloksia fyysisen aktiivisuuden määrästä 70-85-vuotiailla miehillä ja naisilla. Molemmat menetelmät ovat hyväksyttäviä tapoja mitata ikääntyneiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta.

Physical activity and exercise are important elements for functional and independent living of elderly people. Reliable measurement and evaluation of physical activity in studies is important. In older people, physical activity can be measured for example by means of questionnaires or objective indicators. The purpose of this thesis is to study whether there are differences between 7085-year old sedentary men and women living in the city of Jyväskylä in the physical activity determined by the accelerometer and the questionnaire. The data used in this study was from the randomized controlled PASSWORD-study. PASSWORD-study investigates whether a physical activity and a cognitive training have effects on walking speed and fall incidences among elderly, sedentary people. A total of 314 subjects (126 men and 188 women) were selected for this study. The amount of physical activity was collected from subjects by a questionnaire and UKK RM24 a hip worn accelerometer (UKK, Tampere, Suomi). According to the responses of the questionnaire, the subjects were divided into three groups: at most light physical activity, light physical activity and brisk physical activity. The mean amplitude deviations for five-second periods were calculated from the UKK-accelerometer data. The data was analysed to time spent in sedentary time, light physical activity and moderate physical activity. Vigorous physical activity was discarded from analyses, due to a little amount of data. The data was analysed by IBM SPSS Statistics 24- software. Cross-tabulation, independent sample t-test and one-way analysis of variance (One Way ANOVA) were used in the analyses. Sedentary time was accumulated the most in those subjects who reported doing at most light physical activity (659.1 min/d) and the least in those subjects who reported doing brisk physical activity (590.3 min/d). Light physical activity was accumulated the least in those subjects who reported doing at most light physical activity (167.2 min/day) and the most in those subjects who reported doing brisk physical activity (227.9 min/d). Furthermore, the amount of moderate physical activity increased in different groups by depending on how active they reported themselves (17.3 min/d, 32.2 min/d and 37.8 min/d, p<0.001). Differences in physical activity between different groups were statistically significant (p<0.001). The results showed that the questionnaire and the accelerometer gave similar results on the amount of physical activity in 70-85-year old men and women. Both methods are accepted ways to measure the physical activity of older people.