The battle of the berry fields : the berry picking drama of 2013

Abstract

Loppukesästä 2013 Suomeen saapui kolmatta tuhatta thaimaalaista marjanpoimijaa keräämään suomalaisia metsämarjoja. 50 näistä poimijoista riitautui kutsujayrityksen kanssa, mistä syntyi mediakohtu, joka kyseenalaisti alan elinvoimaisuuden ja käytännöt. Tämän tutkimuksen tehtävänä on vertailla median käyttämää retoriikkaa ennen ja jälkeen julkisuuden.

Tarkoituksena on selvittää ensinnäkin, muuttuuko thaimaalaisista marjanpoimijoista käytettävä retoriikka konfliktin myötä ja jos muuttuu, miten konflikti on vaikuttanut uuteen narratiiviin. Tarkoituksena on myös tarkastella, kuinka suomalainen media, marjateollisuus ja suuri yleisö rakentavat marjanpoiminnan kansallisen tarinan ja oikeuttavat sitä kautta toiminnan.

Tutkimuksen aineiston muodostavat Ylen ja Helsingin Sanomien uutiset thaimaalaisista marjanpoimijoista. Tarkemmin aineisto on rajattu koskemaan vuosia 2005-2014. Analyysimenetelmänä on käytetty niin Kenneth Burken identifikaatioteoriaa ja sitä tukevia käsitteitä kuten edustavaa anekdoottia. Identifikaatioteorian lisäksi Burken käsitteistä hyödynnetään syntipukin ja mortifikaation käsitteitä.

Tutkimustulokset osoittavat, että vaikka konflikti kyseenalaisti marjanpoiminnan käytäntöjä, pysyi edustava anekdootti muuttumattomana. Tarinan syntipukkeja ovat sääntöjä rikkovat agentit, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä. Konflikti kohdataan toisaalla mortifikaation kautta, eli kansallinen tarina luonnonmarjoistamme oikeuttaa väärinkäytökset. Pelisääntöjä uudistamalla ja syntipukit löytämällä, tämä tarina uudennettiin oikeuttamaan syksyn 2013 tapahtumat.

Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että kansallinen tarina yhteisistä metsämarjoista, jotka pitää pelastaa hinnalla millä hyvänsä, voi hyvin ja mahdollistaa thaimaalaisten marjanpoimijoiden poikkeuksellisen työmarkkina-aseman.

In late summer 2013, almost three thousand Thai berry pickers arrived in Finland to harvest Finnish wild berries. 50 of these pickers ended up in conflict with inviting company, creating a media hype that questioned the vitality and practices of the industry. The purpose of this study is to compare the rhetoric used by the media before and after publicity.

The first is to determine whether the rhetoric used by Thai pickers will change with the conflict and, if so, how the conflict will affect the new narrative. The aim is also to examine how the Finnish media, the berry industry and the general public construct and legitimize the national story of berry picking.

The material for the study is news from Yle and Helsingin Sanomat about Thai berry pickers. More specifically, the material is limited to the years 2005-2014. Kenneth Burke's theory of identification and supporting concepts such as representative anecdote have been used as analytical methods. In addition to identification theory, Burke's concepts utilize the concepts of scapegoat and mortification.

Research results show that while the conflict questioned berry picking practices, the representative anecdote remained unchanged. The story's scapegoats are the offending agents who do not follow common rules. Elsewhere, conflict comes through mortification, the national story of our natural berries justifying wrongdoing. By revising the rules of the game and finding the scapegoats, this story was renewed to justify the fall of 2013.

The results of the study also show that the national story of common forest berries, which must be rescued at all costs, can do well and enable the Thai berry pickers to enjoy an exceptional labor market position.