Effects of a 12-month progressive physical and cognitive training program on occipital alpha-band power during a visual working memory task

Abstract

Ikääntymisen tiedetään heikentävän kognitiivista prosessointia, mutta säännöllinen fyysinen ja kognitiivinen aktiivisuus toimivat suojatekijöinä ikääntymisen aiheuttamia kognitiivisia muutoksia vastaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka 12 kuukauden mittainen kognitiivisen ja fyysisen harjoittelun ohjelma vaikuttaa tutkittavien okkipitaalilohkon alfaoskillaation (8-13 Hz) modulaatioon visuaalisen työmuistitehtävän aikana. Tutkimuksen kontrolliryhmä osallistui ainoastaan fyysisen harjoittelun interventioon. Tutkimus on toteutettu osana laajempaa PASSWORD- tutkimusaineistoa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Monitieteisen Aivotutkimuskeskuksen, Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Psykologian laitoksen kanssa. Yhteensä tutkimukseen osallistui 24 tutkittavaa, kahdeksan miestä ja 16 naista. Tutkittavat olivat perusterveitä, ja syntyneet vuosina 1935-1946 (ka. 1942,5). Tutkittavat suorittivat visuaalisen työmuistitehtävän, jonka ärsykkeinä käytettiin neutralisoituja Karolinska Directed Emotional Faces -kasvokuvia. Työmuistitehtävän aikana tutkittaville esitettiin visuaalinen distraktori ensimmäisen ärsykkeen ja mieleenpalautuskuvan välisenä ajanjaksona. Ensimmäisen 1500 ms ajan distraktorin ilmenemisen jälkeen alfarytmin amplitudi vaihteli kahdessa syklissä, joista ensimmäisen aikana alfarytmin voimakkuus laski ja toisen aikana alfarytmin voimakkuus nousi. Täten jatkotarkastelut toteutettiin kahdessa eri aikaikkunassa. Koe- ja kontrolliryhmän välisiä eroja ei löytynyt kummassakaan aikaikkunassa. Kuitenkin, alfarytmin modulaatio vasteena vaikeisiin distraktoreihin oli voimakkaampaa kuin vasteena helppoihin distraktoreihin molemmissa aikaikkunoissa. Lisäksi ensimmäisestä aikaikkunasta (300-800 ms) oli löydettävissä alfarytmin desynkronisaatiota oikean okkipitaalilohkon alueilta, joissa visuaaliset kasvojentunnistusalueet yleensä sijaitsevat. Sen sijaan toisessa aikaikkunassa (800-1500 ms) alfarytmin synkronisaatio oli voimakkainta vasemman okkipitaalilohkon alueilla. Tämän lisäksi alfarytmin voimakkuus vasemman okkipitaalilohkon alueilla laski alku- ja loppumittauksen välillä. Ilman ryhmävaikutuksia toteutetut parittaisten t-testien vertailut vahvistivat havaittua suuntausta, jonka mukaan alfarytmin voimakkuuden lasku (desynkronisaatio) ensimmäisessä aikaikkunassa on pääosin oikean okkipitaalilohkon alueilla tapahtuvaa, ja toisen aikaikkunan alfarytmin voimakkuuden nousu (synkronisaatio) pääosin vasemman okkipitaalilohkon alueilla tapahtuvaa. Tuloksien mukaan yhdistetty kognitiivisen ja fyysisen harjoittelun ryhmä ja ainoastaan fyysiseen harjoitteluun osallistunut ryhmä eivät eronneet toisistaan visuaalisen työmuistitehtävän aikaisissa okkipitaalilohkon alfarytmin voimakkuuden muutoksissa. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että useamman visuaalisen ärsykkeen samanaikainen aktiivinen prosessointi ja inhibitio tapahtunee peräkkäin ja vuorovaikutuksessa molempien aivopuoliskojen kanssa. Tämä tutkimus kuuluu Jyväskylän yliopiston profilointialaan monitieteinen aivotutkimus, jota rahoittaa Suomen Akatemia.

Aging is known to degenerate cognitive functions, but regular physical and cognitive activity operate as protective factors against the impairment. The purpose of this MEG experiment was to find out how a 12-month long structured progressive physical and cognitive training program affects on occipital alpha-band (8-13 Hz) power during a visual working memory task. Control group participants took part only in physical training program. This study is carried out as a part of PASSWORD research project in co-operation with Jyväskylä Centre for Interdisciplinary Brain Research, Department of Psychology and Gerontology Research Center of Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä. Altogether, 24 elderly completed the study, of which eight were male and sixteen were female. Healthy participants were born between the years 1935 and 1946 (mean year of birth 1942,5). Participants completed an in-house developed visual working memory task with modified Karolinska Directed Emotional Faces used as stimuli. The task contained a visual distractor between encoding and retrieval stimuli. During the first 1500 ms after distractor appearance alpha-band power seemed to vary in two phases, of which during the first alpha-band power decreased and during the second alpha-band power increased. Thus, inspection of the results was made in two time windows. No differences between the groups were found in either time window. However, the alpha power modulation in response to difficult distractors was found to be stronger than in response to easy distractors in both time windows. In addition, the first time window (300-800 ms) showed a decrease in alpha power (alpha desynchronization) especially in the right occipital hemisphere where the facial recognition areas are generally located. In the second time window (800-1500 ms) increase in alpha power (alpha synchronization) was discovered to be strongest in the left occipital hemisphere. Moreover, alpha-band power in left occipital areas decreased between the pre- and post- intervention measurement. Inspections of pre-planned contrasts without the group effects confirmed the observed trend that the alpha desynchronization effect in the first time window was mainly brought by right occipital hemisphere and the alpha synchronization effect in the second time window was mainly brought by left occipital hemisphere. The results suggest that a group participating in combined physical and cognitive training program did not differ from physical training group in occipital alphaband power changes during a visual working memory task. The results further suggest that simultaneous retaining and inhibiting of different visual stimuli might happen sequentially and in interaction with both hemispheres. This study is a multidisciplinary brain research project of the University of Jyväskylä and it is funded by the Academy of Finland.