dc.contributor.advisor | Kannasoja, Sirpa | |
dc.contributor.advisor | Mäntysaari, Mikko | |
dc.contributor.author | Saarenpää, Noomi | |
dc.date.accessioned | 2020-04-02T07:36:36Z | |
dc.date.available | 2020-04-02T07:36:36Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68423 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen aiheena on sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi. Sosiaalityö on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa asiakkaiden moniongelmaisuus, vaativa päätöksenteko, rooliristiriidat sekä vastuu kohtaavat suuret asiakasmäärät ja vähäiset resurssit. Osansa tekee myös yhteiskunnan tilanne, sillä sen haasteet näkyvät sosiaalityössä. Kaikki nämä tekijät kuormittavat sosiaalityöntekijöitä haastaen heidän työhyvinvointiaan. Merkittävää on myös sosiaalityön alhainen arvostus ja siitä julkisesti käytävä, usein negatiivinen keskustelu. Sosiaalityöntekijät kokevat työssään stressiä ja uupumusta. Ala kärsiikin työvoimapulasta. Vaikka sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin haasteista on keskusteltu jo kauan, kiinnostus sen tutkimiseen on herännyt vasta äskettäin. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti moninaisemmista tutkimusasetelmista käsin.
Tutkimuksen teoriaosuudessa esille nousee työhyvinvoinnin määritelmän moninaisuus. Sillä on vahva yhteys psykologiaan ja se nähdään muuttuvana tilana. Työhyvinvointia myös jaetaan eri tavoin, niin positiivisiin ja negatiivisiin puoliin, kuin myös eri osatekijöihin. Työhyvinvointi on monen eri tekijän vaikutuksesta syntyvä tila, jossa ympäristön vaikutus on merkittävä tekijä. Tässä tutkimuksessa työhyvinvointi määriteltiin syntyväksi yksilön, organisaation, esimiehen, työn sekä ryhmähengen positiivisesta vuorovaikutuksesta. Tutkimuskysymyksenä oli, miten toimintaympäristö on yhteydessä työhyvinvointiin. Toimintaympäristöistä tutkimukseen valittiin työnantaja, sijainti sekä asiakasryhmä. Tutkimuksen aineisto muodostui Talentian jäsenille lähetystä verkkokyselystä. Kerätty aineisto koostui 334 vastauksesta. Kysely muodostui toimintaympäristöjä kartoittavista kysymyksistä sekä työhyvinvointia koskevista Likert-asteikollisista väittämistä. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineiston analysointi suoritettiin SPSS-ohjelmalla moniluokitteluanalyysilla.
Tulokset osoittavat asiakasryhmän ja työnantajan yhteyden työhyvinvointiin. Lastensuojelussa ja päivystystehtävissä työskentely ennakoi matalaa työhyvinvointia, kun taas muiden lapsille ja heidän perheilleen suunnattujen palveluiden parissa työskentely ennustaa korkeaa työhyvinvointia. Yhdistyksen, järjestön tai yksityisen työnantajan palveluksessa toimiminen ennakoi korkeampaa työhyvinvointia kuin kunnan, kaupungin, sairaanhoitopiirin tai kuntayhtymän palveluksessa toimiminen. Sen sijaan maantieteellisellä sijainnilla ei vaikuta olevan tilastollisesti merkittävää yhteyttä työhyvinvointiin. Tutkimuksen tulokset kertovat toimintaympäristöjen yhteydestä sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin. Tämä on kuitenkin vain yksi tekijä työhyvinvoinnin moninaisessa kokonaisuudessa. Lisätutkimusta tarvitaan edelleen, erityisesti sosiaalityön näkökulmasta käsin, sillä sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi koskettaa koko yhteiskuntaamme. | fi |
dc.format.extent | 63 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.title | Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi : toimintaympäristön yhteys työhyvinvointiin | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202004022636 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
dc.subject.yso | työhyvinvointi | |
dc.subject.yso | sosiaalityöntekijät | |
dc.subject.yso | sosiaalityö | |
dc.subject.yso | työtyytyväisyys | |
dc.subject.yso | työn kuormittavuus | |
dc.subject.yso | toimintaympäristö | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |