Uudenmaan tulvametsien paikantaminen paikkatietoaineistoista ja lajiston kartoitus
Tekijät
Päivämäärä
2020Tulvivat kasvipeitteiset vyöhykkeet vesistöjen varsilla ylläpitävät poikkeuksellisen monimuotoisia eliöyhteisöjä. Tulvaiset ranta-alueet ja erityisesti tulvametsät ovat kuitenkin Suomessa melko heikosti tunnettuja, minkä lisäksi tulvametsät ovat käyneet yhä uhanalaisemmiksi mm. vesistöjen säännöstelyn ja ihmisen maankäytön seurauksena. Tässä Pro Gradu -työssä selvitettiin tulvametsien esiintymistä ja lajistoa Uudellamaalla. Työssä tutkittiin, voiko paikkatietoa hyödyntää tulvametsäkohteiden paikallistamisessa, ja miten tulvametsien putkilokasvilajisto- ja puustoyhteisö mahdollisesti eroavat muista tutkituista alueista. Lisäksi työssä pyrittiin muodostamaan tyypillisen uusimaalaisen tulvametsän kasvilajikuvaus. Aluksi ArcMap-ohjelmalla muodostettiin potentiaalisten tulvametsäkohteiden aluerajaus käyttämällä viranomaisten avoimia aineistoja. Vertaamalla aluerajausta ilmakuviin valittiin 10 potentiaalista tulvametsäkohdetta, joiden putkilo-kasvilajisto ja puusto käytiin inventoimassa maastossa käyttäen hyväksi 50 m mittaisia kasvilinjoja. Inventoidusta 10 maastokohteesta 6:ssa oli vähintään yksi tulvametsään osunut linja. Linjat jaettiin 4 tyyppiin (tulvametsä saari, tulvametsä mantere, virheellisesti ennustettu tulvametsä ja kontrolli), jolloin havaittiin, että jokaisen tyypin putkilokasviyhteisö erosi kaikista muista tyypeistä. Tulvametsän putkilokasvilajisto sisälsi Uudellamaalla tyypillisiä lehtolajeja, eikä ns. indikaattorilajeja löytynyt. Tämä työ antoi lisätietoa hyvin heikosti tunnetun eteläsuomalaisesta tulvametsäluontotyypin esiintymisestä ja lajistosta, ja tietoa voidaan hyödyntää mm. tulevissa luontotyyppien uhanalaisuusarvioissa.
...
Riparian zones are exceptionally diverse ecosystems. However, riparian areas and especially alluvial forests (AF) are poorly known in Finland and they have become increasingly rare. In this thesis the locations and species composition of AF were examined in Uusimaa region of southern Finland. I examined if the locations of AF habitat could be predicted with geographical information system (GIS) data and if the vascular plant and tree species compositions of AF differ from the other inventoried areas. In addition I was interested in the typical plant species composition of AF in Uusimaa. A masking was formed in ArcGIS program using open GIS-data that defines the potential areas for existence of AF. 10 potential AF sites were chosen by comparing the masking to aerial photographs. The vascular plant and tree species compositions of these sites were inventoried using 50 m long transects. These 10 inventoried sites included 6 sites which had at least one transect actually representing AF habitat. Transects were divided to 4 different types: island AF, mainland AF, mispredicted AF and control. The vascular plant species composition was different in every transect type when compared to other transect types. The AF vascular plant species composition in Uusimaa included deciduous forest species typical for the region and no indicator species were found. This thesis increased knowledge about the distribution and species composition of alluvial forests in southern Finland, which can be useful for e.g. authorities who work with the assessment of threatened habitat types in Finland.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kaupunkimetsien raivauksen ekologiset vaikutukset
Virta, Tiina (2010) -
Lähiympäristön metsänkäsittelyn vaikutukset lähteiden kasviyhteisöön
Leskisenoja, Nelli (2024)Puolet Suomessa tavatuista eliölajeista elää metsissä. Metsäluonnon monimuotoisuus on Suomessa heikentynyt muun muassa metsienkäsittelyn seurauksena. Talousmetsien monimuotoisuuden köyhtymistä pyritään hidastamaan ... -
Kasviyhteisöjen sukkessio ja lajimäärä maanottoalueilla
Ikävalko, Joonas (2016)Aktiivisen käytön päätyttyä maanottoalueet, kuten hiekka- ja sorakuopat, vapautuvat laajamittaiselle kasvillisuuden kehitykselle. Oton seurauksena maaperän siemenpankki häviää, joten kasvillisuuden muodostuminen on täysin ... -
Poronlaidunnuksen poissulkemisen vaikutus arktisen niityn kasvillisuuteen ja siemenpankkiin
Rahkonen, Joel (2012) -
Kantojen korjuun vaikutukset tuoreen kangasmetsän kenttäkerroksen kasvillisuuteen
Laatikainen, Marja (2022)Kiinnostus kantojen käyttöön energiapuuna kasvoi merkittävästi 2010-luvulla, ja muutamien vuosien ajan käyttö oli lähes 15 % metsähakkeen kokonaiskäytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa. Sittemmin niiden käyttö on vähentynyt, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.