”Suomi sydämessä” – Saksansuomalaisten Suomi-koulun oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajiensa käsityksiä Suomesta, suomen kielestä ja Suomi-koulusta

Abstract

This study explores beliefs held by German-Finnish learners, parents and teachers about Finland and the Finnish language in the context of a Finnish Language School – Suomi-koulu (later: Language School). Language Schools are non-profit organizations supported by the Finnish National Board of Education. The purpose of a Language School is to offer Finnish descent children and adolescents an opportunity to preserve their Finnish language and introduce them to Finnish culture. The beliefs were examined with a broad interpretation of the socio-cultural theoretical perspective, according to which beliefs are constructed in interaction with a community. The data included questionnaire responses by 56 students, 57 parents and 22 teachers, interviews of eight students, ten parents and five teachers, as well as linguistic portrait drawings by participants. Five learners also wrote autobiographical essays. Using the data, beliefs were investigated as transmitted to the second and third generation of German Finns in their homes and at the Language School. The material included both qualitative and quantitative data. The main focus of the research was on qualitative data, which was analyzed by using qualitative content analysis. The results indicated that all participants in the study emphasized the role of the Language School as a community that expanded their possibilities of using Finnish in everyday life. For the learners, the Language School provided an opportunity to make Finnish-speaking friends and to use and practice Finnish outside of their homes. In conclusion, learners appreciated their language skills, their Finnish backgrounds, multilingualism and the role of the Language School in developing their Finnish language skills. The parents appreciated the peer support they received in the Language School community. The teachers valued the opportunity to use their professional skills in their mother tongue. Beliefs about the Finnish language were reflected in the expectations for the Language School. Some parents expected high level development of the children’s language skills, while some other parents were happy that their children had an opportunity to join the Finnish community. Both learners and parents expressed their hopes for a more results-oriented approach. The results provide grounds to consider how the Language School could be further developed. The results showed that learners have exhibited having language skill and they have a sense of belonging to the Finns. Such young people can, if they so wish and have the opportunity, be recourses to the Finnish society. Keywords: Finnish, beliefs, mother tongue, multilingualism, tuition

Tässä tutkimuksessa selvitetään saksalaissuomalaisten nuorten käsityksiä Suomesta ja suomen kielestä Suomi-koulun kontekstissa. Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan ulkosuomalaislapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-koulujen toimintaa tukee Opetushallitus. Käsityksiä on tutkittu laajasti sosiokulttuurisessa viitekehyksessä, jonka mukaan käsitykset rakennetaan vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa. Tutkimusaineiston kuului 56 suomikoululaisen, 57 suomikoululaisen vanhemman ja 22 Suomi-koulun opettajan kyselyvastaukset. Aineistoa täydensivät suomikoululaisten, vanhempien ja opettajien haastattelut sekä osallistujien kielelliset muotokuvapiirrokset. Lisäksi käytettävissä oli viiden suomikoululaisen kirjoittamat omaelämäkertakirjoitelmat. Kerätyn aineiston kautta tutkin, millaisia käsityksiä kodeissa ja Suomi-koulussa välitetään Suomesta ja suomen kielestä toisen ja kolmannen polven saksansuomalaisille sekä Suomi-koulun asemaa kielen ja kulttuurin omaksumisen tukena. Aineisto sisälsi sekä laadullisia että kvantitatiivisia osioita. Tutkimuksen painopiste oli laadullisessa aineistossa, joka analysoitiin laadullisella sisältöanalyysillä. Tulokset osoittivat, että kaikki tutkimuksen osallistujat korostivat Suomi-koulun osuutta yhteisönä, joka laajensi heidän mahdollisuuksiaan käyttää suomen kieltä. Suomi-koulu tarjosi suomikoululaisille mahdollisuuden saada suomenkielisiä ystäviä sekä käyttää suomea ja harjoittaa suomen kielen taitoaan kodin ulkopuolella. Vanhemmat arvostivat Suomi-kouluyhteisössä saamansa vertaistukea. Heidän odotuksensa Suomi-koululle vaihtelivat. Osa vanhemmista odotti lasten kielitaidon korkeatasoista kehittymistä, kun taas toiset vanhemmat olivat iloisia siitä, että heidän lapsillaan oli mahdollisuus liittyä suomalaiseen yhteisöön. Sekä suomikoululaiset että vanhemmat toivoivat Suomi-koulun toiminnan kehittämistä tavoitteellisemmaksi. Opettajat arvostivat mahdollisuutta käyttää ammattitaitoaan äidinkielellään. Tulokset antavat perusteet pohtia, miten Suomi-koulua voitaisiin kehittää edelleen esimerkiksi Suomi-koulujen opettajien koulutuksen keinoin sekä tukemalla Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuosituksen hyödyntämistä. Tulokset osoittivat suomikoululaisten arvostava kielitaitoaan, kulttuurisesti moninaista taustaansa ja Suomi-koulun antamaa tukea suomen kielen taitojen kehittämisessä. Suomikoululaiset ovat kielitaitoisia ja tuntevat kuuluvasa suomalaisten joukkoon. Tällaiset nuoret voivat halutessaan ja saadessaan siihen mahdollisuuden olla voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle. Avainsanat: Suomi-koulut, käsitykset, äidinkielet, monikielisyys