Show simple item record

dc.contributor.authorHäkkinen, Anne
dc.date.accessioned2020-03-06T12:59:59Z
dc.date.available2020-03-06T12:59:59Z
dc.date.issued2020fi
dc.identifier.isbn978-952-7167-91-5fi
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68094
dc.description.abstractThis study examines spousal choice and its gendered dimensions in the Kurdish diaspora, particularly among Kurds resident in Finland. The study focuses on a specific type of marriage migration; transnational marriage, in which migrants marry partners from their families´ homeland or from the same cultural or ethnic background within the diaspora. The research poses the following questions: What transnational courtship and marriages do Kurds resident in Finland enter into? Why do Kurds resident in Finland seek and marry a spouse transnationally? How do individuals and family members engage in negotiations for a suitable partner, in determining the compatibility criteria, and in tackling cultural and social expectations regarding sexuality in translocal and transnational contexts? Transnationality, translocality, intersectionality, ethnicity and agency serve as theoretical and conceptual tools to comprehend the various dimensions of transnational couple formation. The study relies on the social constructionist understanding of reality. Gender, ethnicity and sexuality are thus understood as intertwined, intersecting and as socially and culturally constructed, produced and negotiated. The primary material is 28 ethnographic interviews with single and married Kurds from Iraq, Iran and Turkey conducted in Finland 2011–2013. The experiences and perspectives of young adult Kurdish women are emphasized. Qualitative interview data is analysed using the narrative ethnography approach. In addition, the research uses official statistical data from Statistics Finland on the Kurdish-speaking population of Finland. Statistical material is used to ascertain the prevalence of transnational marriages among Kurds and what discrepancies manifest in the choice of a spouse between genders and Kurds coming from different countries. The findings suggest that transnational marriages are common among Kurds in Finland, and occur within the Kurdish diaspora regardless of individuals’ religious affiliations. Marrying transnationally serves to perpetuate and pass on important cultural characteristics such as mother tongue and religion. In addition, real and experienced scarcity of suitable partners in Finland makes transnational courtship an attractive option for many as it widens the pool of potential partners. The study deconstructs stereotypes related to transnational marriages and the concept of arranged marriage, describing a wide variety of contemporary marriage practices, forms, discourses and opinions related to transnational marriages among Kurds resident in Finland. It also challenges the assumption that women are seen as mere passive objects or victims in transnational marriage practices and the reasons and the motives behind these marriages. Transnational marriages are not merely practices that serve to maintain and preserve “traditional” marriage customs among migrants – 4 – and their descendants. These practices include new ways of seeking a mate, for example online dating among the younger Kurdish generations. Through online dating young Kurds engage actively in partner-seeking practices in order to find a suitable spouse. The Internet affords autonomy and agency in pair formation not necessarily possible elsewhere. It offers a private space enabling individuals to build relationships more on their own terms, bypass power structures and social control.en
dc.description.abstractTämä tutkimus tarkastelee puolisovalintaa ja siihen kytkeytyneitä sukupuolistuneita ulottuvuuksia ja rakenteita Suomessa asuvien kurdien keskuudessa. Ylirajaisella avioliitolla tarkoitetaan avioliittomaahanmuuton muotoa, jossa henkilö avioituu samasta etnisestä tai kulttuurisesta taustasta tulevan puolison kanssa nykyisen asuinmaansa rajojen ulkopuolelta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia ylirajaisia seurustelusuhteita ja avioliittoja Suomessa asuvat kurdit solmivat, miksi ylirajaisia avioliittoja solmitaan, sekä miten yksilö ja perheenjäsenet osallistuvat neuvotteluihin puolison valinnasta, sopivan kumppanin kriteereistä sekä seksuaalisuuteen kohdistuvista kulttuurisista ja sosiaalisista odotuksista ja ristiriidoista. Maahanmuuttoa, puolisovalintaa ja ylirajaista avioitumista lähestytään transnationaalisuuden, translokaalisuuden, intersektionaalisuuden, etnisyyden ja toimijuuden käsitteiden kautta. Tutkimus nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin. Sukupuoli, etnisyys ja seksuaalisuus ymmärretään ensisijaisesti toisiaan risteävinä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakennettuina, tuotettuina ja neuvoteltuina. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimivat eri puolilla Suomea vuosina 2011– 2013 tehdyt 28 etnografista teemahaastattelua. Haastatelluissa on sekä avioituneita että naimattomia kurdeja, jotka ovat muuttaneet Suomeen Irakista, Iranista tai Turkista. Tutkimuksessa korostuvat erityisesti nuorten aikuisten kurdinaisten kokemukset. Lisäksi Tilastokeskukselta Suomen kurdinkielisestä väestöstä saatujen tilastojen avulla olen selvittänyt, kuinka yleistä ylirajainen avioituminen on, ja millaisia eroja sukupuolten ja eri maista muuttaneiden kurdien välillä puolisovalinnassa ilmenee. Laadullista aineistoa olen analysoinut narratiivisen etnografian keinoin. Tulosten perusteella ylirajainen avioituminen on yleistä Suomessa asuvien kurdien keskuudessa, ja avioliittoja solmitaan uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta kurdidiasporassa. Ylirajaisia avioliittoja solmitaan, sillä niiden koetaan mahdollistavan itselle tärkeiden kulttuuristen arvojen ylläpitämisen ja säilyttämisen, sekä oman kielen ja uskonnon välittämisen jälkikasvulle Suomessa. Lisäksi kurdien vähäinen määrä ja sopiviksi koettujen kumppanien puute Suomessa ohjaa etsimään puolisoa yli valtion rajojen. Tutkimus purkaa auki järjestetyn avioliiton käsitettä sekä kulttuurisia stereotypioita ylirajaisista avioliitoista. Se haastaa näkemyksen, jossa etenkin nuoret naiset nähdään passiivisina mukautujina tai uhreina ylirajaisten avioliittojen ja niiden taustalla olevien syiden ja motiivien tarkastelussa. Tutkimus osoittaa, että puolisovalintaan ja avioitumiseen liittyvät näkemykset ovat Suomessa asuvien kurdien keskuudessa heterogeeniset, ja että ylirajaisen avioliiton kategorian alle mahtuu joukko hyvin eri tavoin – 6 – solmittuja suhteita. Ylirajaisissa avioliitoissa ei olekaan kyse vain vanhempien sukupolvien avioliittotapojen ja -käytäntöjen ylläpitämisestä ja jatkamisesta. Esimerkiksi verkossa tapahtuva tutustuminen ja online-seurustelu osoittavat parinmuodostamisen käytänteiden monimuotoistuneen nuorempien kurdisukupolvien keskuudessa. Internet myös laajentaa yksilön autonomiaa ja toimijuutta kumppanin valinnassa. Se tarjoaa sosiaalisia tiloja, joissa yksilöt voivat luoda suhteita vahvemmin omilla ehdoillaan, kiertää valtarakenteita sekä sosiaalista kontrollia.fi
dc.relation.ispartofseriesSiirtolaisuusinstituutti: Julkaisujafi
dc.subject.othermarriage migrationfi
dc.subject.otherarranged marriagefi
dc.subject.otherKurdish diasporafi
dc.subject.otheronline datingfi
dc.subject.othercouple formationfi
dc.subject.otherethnographyfi
dc.subject.otheravioliittomaahanmuuttofi
dc.subject.otheretnografiafi
dc.subject.otherjärjestetty avioliittofi
dc.subject.otherkurdidiasporafi
dc.subject.otheronline-seurustelufi
dc.subject.othertransnationaalisuusfi
dc.titleYlirajainen avioliitto: Puolisovalinta ja avioituminen Suomessa asuvien kurdien keskuudessafi
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-7167-91-5
dc.relation.numberinseries34fi
dc.rights.accesslevelopenAccessfi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record