Show simple item record

dc.contributor.authorPitkänen, Olli
dc.date.accessioned2020-02-12T10:29:22Z
dc.date.available2020-02-12T10:29:22Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.isbn978-951-39-8074-0
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67817
dc.description.abstractSince the 1990s, the concept of evil has gone through a philosophical “renaissance”. In contemporary philosophy of evil, the eliminative naturalism typical of the earlier twentieth century is usually rejected, and evil is conceived of as an irreducible concept essential for understanding human moral life in practice. In this study, I trace the roots of contemporary thought on evil to Immanuel Kant, who worked out his theory of “radical evil” at the end of the eighteenth century. According to Kant’s theory, taking our moral agency seriously requires not only philosophical justification of freedom from the causality of nature and the ability to present moral duties to ourselves, but also an innate propensity to subordinate those duties to our selfish will, that is, a propensity to do evil. Kant introduced an anti-naturalistic conception of evil, which is also free from theological presumptions. In this study, I refer to this kind of view as “a purely moral conception of evil”. I argue that a purely moral conception of evil is vulnerable to Friedrich Nietzsche’s genealogical and moral psychological critique, in which the idea of evil is judged as subjective, historical, and ultimately based on will to power. As an alternative to a purely moral view of evil, I take up Friedrich Schelling´s metaphysical theory of evil. In Schelling’s pantheistic framework, nature is characterized as the interplay of two opposite “directions” of God’s will: lawful, teleological, and unifying “existence” and its “ground”, which is described as blind, selfish craving. According to Schelling, human will is a specific open bond of these two principles, which makes evil possible as a free decision to subordinate existence to its unruly ground. My central argument is that Schelling´s metaphysical theory of evil can provide a wider understanding of evil than purely moral theories of evil, and also a better reply to Nietzsche’s naturalistic critique. This study consists of four chapters. In Chapter 2, I explore the development of the dominant modern narrative on evil and outline the essential ideas of the central philosophers discussed in the following chapters. In Chapter 3, I discuss at length Kant’s critical philosophy, with a specific focus on his theory of radical evil. Chapter 4 is dedicated to Schelling and his metaphysical theory of evil. In Chapter 5, I compare the strengths and weaknesses of metaphysical and purely moral theories of evil, and argue that despite the strong presuppositions of the metaphysical approach to evil, it at least deserves more attention. I also take up the attempt of some so-called “new realists” to combine the most appealing aspects of both metaphysical and purely moral theories of evil, but I will show that it involves a major risk of falling prey to the problems of both approaches.en
dc.description.abstractPahan käsite on käynyt läpi 1990-luvulla alkaneen filosofisen ”renessanssin”. Nykyisessä pahaa käsittelevässä filosofiassa pahan käsite ymmärretään tyypillisesti ihmisen konkreettiseen moraalisen elämismaailman väistämättä kuuluvaksi ideaksi, jota ei tule pyrkiä eliminoimaan naturalistisin menetelmin. Jäljitän tämän ajattelutavan juuret Immanuel Kantin 1700-luvun lopulla kehittämään ”radikaalin pahan” teoriaan, jonka mukaan moraalisen toimijuutemme ottaminen vakavasti edellyttää filosofista perustelua paitsi kyvyllemme asettaa itsellemme velvollisuuksia luonnon kausaliteettiin nähden vapaasti myös sisäsyntyistä taipumusta asettaa itsekäs tahtomme noiden velvollisuuksien yläpuolelle, toisin sanoen taipumusta pahaan. Kant esitti anti-naturalistisen käsityksen pahasta, joka on myös vapaa teologisista taustaoletuksista. Viittaan tutkimuksessani tällaiseen näkemykseen ”puhtaasti moraalisena käsityksenä pahasta”. Argumentoin että puhtaasti moraalinen käsitys on altis Friedrich Nietzschen ”genealogiselle” ja moraalipsykologiselle pahan käsitteen kritiikille, jossa pahan idea nähdään subjektiivisena, historiallisena ja pohjimmiltaan vallantahtoon perustuvana. Esitän vaihtoehdoksi puhtaasti moraaliselle käsitykselle pahasta Friedrich Schellingin metafyysisen pahakäsityksen. Schelling tulkitsee luonnon panteistisessa viitekehyksessään Jumalan tahdon kahden vastakkaisen ”suunnan” yhteisvaikutuksena; toisaalta olemassa olevana lainmukaisena, teleologisena ja asioita toisiinsa yhdistävänä järjestyksenä, toisaalta tuon järjestyksen ”perustana”, jota Schelling kuvaa sokeaksi kaipaukseksi olemassaoloon. Schellingin mukaan ihmisen tahto muodostaa erityislaatuisen vapaan sidoksen näiden kahden periaatteen välillä, mikä mahdollistaa pahuuden vapaana päätöksenä alistaa olemassa oleva järjestys sen kaoottiselle perustalle. Keskeinen väitteeni on, että metafyysinen pahakäsitys kykenee puhtaasti moraalista pahakäsitystä laajempaan tulkintaan pahasta sekä puolustautumaan paremmin Nietzschen esittämää kritiikkiä vastaan. Tutkimus koostuu neljästä pääluvusta, joista ensimmäisessä käyn läpi pahan käsitettä koskevan yleisen narratiivin kehitystä uudella ajalla sekä esittelen tutkimuksen kannalta keskeisiä ajattelijoita. Toisessa pääluvussa perehdyn kokonaisvaltaisesti Kantin kriittiseen filosofiaan sekä erityisesti hänen teoriaan radikaalista pahasta. Kolmas pääluku on omistettu Schellingille ja hänen metafyysiselle pahakäsitykselleen. Viimeisessä pääluvussa vertailen metafyysisen ja puhtaasti moraalisen pahakäsityksen heikkouksia sekä vahvuuksia ja esitän, että metafyysisen pahakäsityksen vahvoista taustaoletuksista huolimatta tarvittaisiin vähintäänkin lisää keskustelua aiheesta. Tutkin myös joidenkin niin sanottujen uusrealistien pyrkimystä yhdistää metafyysisen ja puhtaasti moraalisen pahakäsityksen houkuttelevimpia puolia, mutta osoitan, että tässä pyrkimyksessä on pikemminkin suuri riski juuttua molempien käsitysten ongelmallisiin puoliin.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.subjectKant, Immanuel.
dc.subjectSchelling, Friedrich Wilhelm Joseph von.
dc.subjectpaha
dc.subjectmoraali
dc.subjectmetafysiikka
dc.subjectpanteismi
dc.subjectesoterismi
dc.subjectfilosofia
dc.subjectevil
dc.subjectpantheism
dc.subjectesotericism
dc.titleThe Possibility of a Metaphysical Conception of Evil in Contemporary Philosophy
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-8074-0
dc.date.digitised


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record