dc.contributor.advisor | Pirinen, Hanna | |
dc.contributor.author | Juutinen, Saara | |
dc.date.accessioned | 2019-12-17T07:47:09Z | |
dc.date.available | 2019-12-17T07:47:09Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66863 | |
dc.description.abstract | Tutkimus käsittelee Jyväskylän Veturitallien ja rautatieasema-alueen muutosprosessia. Tutkimuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista oli muodostaa kronologinen kokonaiskuva kohteesta ja sen muotoutumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksen tarkastelutapa on prosessuaalinen, ja se huomioi rakennussuojelukysymyksen lisäksi talous- ja suunnittelumaantieteen tutkimukselle tyypillisiä tekijöitä. Prosessien havainnoinnissa sovelletaan käsiteanalyyttistä kehystä. Prosessien tarkastelun keskeisiksi tekijöiksi nousevat tutkimuksessa Jyväskylän Veturitalleihin kytkeytyvä historia, muutosprosessin eteneminen sekä alueen kaavoittamisessa ja muutosprosessissa eri toimijatahojen välinen vuorovaikutus. Tutkimuksen pääkysymyksenä toimii kysymys siitä, miten ja miksi Jyväskylän Veturitallirakennus on säilytetty osana nykyistä kaupunkirakennetta? Kysymystä katsotaan paikkasidonnaisesti. Muu kaupunkiympäristö ja muut asema-alueen rakennukset rajautuvat tutkimuksessa tarkemman tarkastelun ulkopuolelle. Lutakon leipomorakennus nousee tutkimuksessa esiin veturitalleja edeltäneenä esimerkkinä.
Veturitallirakennuksen ja rautatieasema-alueen muutosprosessia tarkastellaan tutkimusta varten kerätyn arkistomateriaalin, sanomalehtiaineiston ja kuva-aineiston kautta. Visuaalista analyysia hyödynnetään täydentävänä menetelmänä, jolla tarkastellaan kuva-aineiston kautta muutosprosessin eri vaiheita. Kulttuuriympäristö on tutkimuksen pääkäsite, jonka muutosta tarkastellaan luovan kaupungin käsitteen kautta. Kulttuuriympäristöä tukevina käsitteinä tutkimuksessa hyödynnetään rakennetun ympäristön ja tilan käsitettä. Historiallisesti kerrostuneen kulttuuriympäristön korjausprosessin tarkasteluun hyödynnetään restauroinnille ominaisia käsitteitä: autenttisuus ja integriteetti. Käsitteet toimivat tutkimuksessa historiallisen kulttuuriympäristön arvoihin ja merkityksiin keskittyvinä työkaluina. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, joka toimii historiallisesti ja yhteiskunnallisesti kontekstoivana. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole tarjota yleistä teoriapohjaa aiheesta, vaan keskittyä tarkastelemaan Jyväskylän Veturitallien muutosprosessia.
Rautatieasema-alue ja veturitallit ovat syntyneet osaksi rautateiden toimintaa, joiden kansallista ja paikallista merkitystä tarkastellaan tutkimuksen toisessa luvussa. Tässä yhteydessä esiin nousee myös Bruno Granholmin vaikutus suomalaiseen ja jyväskyläläiseen rautatiearkkitehtuuriin. Toisessa luvussa käsitellään myös rakennussuojelua kaupungin voimavarana, keskittyen Jyväskylän Veturitalleihin. Alueen kaupunkikuvallista muutosta ja viimeisintä uudistusta tarkastellaan luvussa kolme. Luku neljä käsittelee eri toimitahojen tarpeiden kohtaamista osana kaavoitusta ja rakennuksen muutosprosessia. Tarkastelu on rajattu julkiseen keskusteluun. Esiin nousee myös Lutakon leipomorakennus ja koko rautatieasema-alueen muutosvaihe, joka käynnistyi 1900-luvun lopussa. Neljännessä luvussa käsittellään myös Jyväskylän Veturitallien asemaa kulttuuritilana ja kaupungin rakennettuna perintönä.
Tutkimuksen lopputulema on se, että Jyväskylän Veturitallien säilyminen ja rautatieasema-auleen muutos on monen tekijän muodostama kokonaisuus. Rautatiehistoriaan ja rautatierakennuksiin liitettävä kansallinen ja paikallinen kulttuurihistoriallinen arvo on ollut merkittävä tekijä veturitallien ja Jyväskylän muiden historiallisten rautatierakennuksien suojelemisessa. Alueen kaavoitukseen vaikutti kulttuuriympäristön muuttunut toimintatarve, jossa tavoitteena oli ylläpitää keskusta-alueen asuntotarjontaa ja liittää toimintatarpeeltaan kuihtunut rakennettu ympäristö toiminnalliseksi osaksi kaupunkikeskustaa. | fi |
dc.format.extent | 128 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | Jyväskylä | |
dc.subject.other | veturitallit | |
dc.subject.other | luova kaupunkikehittäminen | |
dc.subject.other | luova luokka | |
dc.title | Jyväskylän Veturitallit : muuttuva tila | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201912175356 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Taidehistoria | fi |
dc.contributor.oppiaine | Art History | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 310 | |
dc.subject.yso | tila | |
dc.subject.yso | rakennettu ympäristö | |
dc.subject.yso | kulttuuriympäristö | |
dc.subject.yso | rakennukset | |
dc.subject.yso | rautatieasemat | |
dc.subject.yso | kaupungit | |
dc.subject.yso | rautatiet | |
dc.subject.yso | kaupunkiympäristö | |
dc.subject.yso | rakennusperintö | |
dc.subject.yso | rakennussuojelu | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |