Placing women? How locality shapes women’s opportunities for reconciling work and care

Abstract

Reconciling work and care is one of the key questions of social policy in contemporary societies. In this thesis, the question of work-care reconciliation is examined from a local perspective. This study analyses the role of locality in how women combine work and care in the city of Jyväskylä, Finland. The theoretical background of this research is situated at the interface of feminist welfare state and social policy research and feminist human geography. To study the research question, a case study approach is applied in this thesis. This study draws from different data sets and methodological approaches. Articles I and II use local childcare policy documents and local care strategies as their data. Articles III and IV are based on four focus group interviews with working mothers and working carers. Methodologically, this study makes different uses of a mix of qualitative methods, aiming to highlight different facets of the research question. The results of this study show that local developments in both childcare and care for older people have moved towards increasing marketisation of services, as well as placing greater responsibility on individuals and families. These developments can be seen as promoting implicit genderising, which does not explicitly aim to reinforce separate gender roles but often ends up supporting the existence of traditional gender roles. In terms of a women-friendly welfare state, these developments risk reinforcing the genderedness of care and deepening the divisions among women. In the focus groups, a strong consensus and shared understanding was often reached regarding the ‘moral’ or ‘right thing to do’ in a given situation in terms of care. These understandings can be seen as reflecting not only the inner feelings and states of the interviewees, but also broader cultural ideals regarding care, and expectations of care which are culturally coded as feminine. However, gender was rarely explicitly mentioned in the interviewees’ accounts, and was largely absent from local policy documents as well. This silence regarding gender, and the focus on the individual, can make gendered structures invisible, and thus hinder development towards equality at the local level. Keywords: care, gender, local social policy, welfare state

Työn ja hoivan yhteensovittaminen on eräs tämän hetken tärkeimmistä sosiaalipoliittisista kysymyksistä. Tässä väitöskirjassa työn ja hoivan yhteensovittamisen tematiikkaa tarkastellaan paikallisesta näkökulmasta. Tässä työssä analysoidaan paikallisuuden roolia siinä, miten naiset voivat yhdistää työssäkäyntiä ja hoivaa Jyväskylän kaupungissa. Työn teoreettinen tausta sijoittuu hyvinvointivaltion ja sosiaalipolitiikan feministisen tutkimusperinteen sekä feministisen ihmismaantieteen rajapinnalle. Työn tutkimusstrategiana toimii tapaustutkimus. Artikkelit I ja II tarkastelevat paikalliseen lastenhoitopolitiikkaan liittyviä dokumentteja sekä paikallisia hoivastrategioita. Artikkelit III ja IV pohjautuvat työssäkäyvien äitien ja iäkästä omaistaan hoitavien naisten fokusryhmähaastatteluille. Menetelmällisesti tutkimus hyödyntää erilaisia kvalitatiivisia menetelmiä, joiden kautta tuodaan esiin erilaisia näkökulmia tutkimusongelmaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että paikallisen lastenhoitopolitiikan sekä iäkkäiden hoivapolitiikan kehitys on ollut kohti laajentuvaa markkinoistumista sekä yksilöiden ja perheiden kasvavaa hoivavastuuta. Näiden kehityskulkujen voi nähdä tukevan hoivan implisiittistä sukupuolittumista, joka ei suoraan tähtää eriytyneisiin sukupuolirooleihin, mutta toimii perinteisiä sukupuolirooleja vahvistaen. Naisystävällisen hyvinvointivaltion kannalta nämä kehityskulut voivat johtaa hoivan sukupuolittuneisuuden vahvistamiseen sekä syveneviin jakoihin naisryhmien välillä. Fokusryhmähaastatteluissa naiset usein saavuttivat jaetun ymmärryksen siitä, millaiset hoivaan liittyvät ratkaisut ovat ‘moraalisia’ tai ‘oikein’ erilaisissa tilanteissa. Nämä ymmärrykset eivät heijastele vain haastateltavien henkilökohtaisia tunteita vaan myös laajempia hoivaan liittyviä kulttuurisia ideaaleja sekä hoivaan liittyviä sukupuolittuneita odotuksia. Sukupuoli mainittiin kuitenkin haastattelutilanteissa vain harvoin, ja sukupuoli oli näkymätön myös paikallisissa dokumenteissa. Hiljaisuus sukupuolen tematiikan ympärillä sekä vahva keskittyminen yksilöön voi toimia sukupuolittuneet rakenteet piilottaen, sekä hankaloittaa paikallisella tasolla tapahtuvaa kehitystä kohti tasa-arvoa. Avainsanat: hoiva, hyvinvointivaltio, paikallinen sosiaalipolitiikka, sukupuoli