Show simple item record

dc.contributor.authorToivonen, Heidi
dc.date.accessioned2019-10-10T12:35:09Z
dc.date.available2019-10-10T12:35:09Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.isbn978-951-39-7870-9
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65808
dc.description.abstractThis research examined how nonagency—a client’s sense of lost mastery in one’s life—was discursively constructed in the first psychotherapy session. The data consisted of the videotaped and transcribed first sessions of nine individual long-term psychotherapies. Study I focused on exploring how different nonagentic – and to some degree, agentic- positions became constructed in the first therapy session. A model of discursive construction of agency and nonagency called the 10 Discursive Tools Model (10DT) was created combining theoretical considerations of agency and the data analysis performed with different discursive research methodologies. The model, presented as the result of Study I, consists of 10 pairs of discursive means called tools. With them, agentic and nonagentic positions became ascribed to the clients in the talk of both the clients and their therapists. Study II utilized the model in analyzing the construction of nonagency in the clients’ initial problem formulations at the beginning of their first session. In Study III, the 10DT Model was used in the analysis of discursive discordances, sequences where the client and therapist were misaligned in how they ascribed agency or nonagency to the client. The clients’ agency or nonagency construction in the turn immediately following the discordances was also studied, and such three-turn discordance sequences were classified according to whether and how the clients’ self-ascription of agency or nonagency changed in them. This research shows the multiplicity and variety of agentic and nonagentic positions as well as the potential of the 10DT Model in the study of agency and nonagency construction in psychotherapy conversations. It also highlights the importance of therapists’ discursive responsiveness.en
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuinka ei-toimijuutta –asiakkaan kokemusta hallinnan menetyksestä elämässä – rakennettiin diskursiivisesti psykoterapian ensimmäisellä istunnolla. Tutkimusaineistona oli videoidut ja litteroidut en-simmäiset istunnot yhdeksästä pitkästä yksilöpsykoterapiasta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka erilaisia ei-toimijuuden -ja jossain mää-rin myös toimijuuden- positioita rakennettiin ensimmäisellä terapiaistunnolla. Tutkimuksessa luotiin toimijuuden ja ei-toimijuuden diskursiivisen rakenta-misen malli yhdistämällä toimijuuden teoreettisia käsitteellistyksiä diskursii-visilla metodologioilla toteutettuun aineistoanalyysiin. Ensimmäisen osatut-kimuksen tuloksena syntynyt kymmenen diskursiivisen keinon malli (10DT) koostuu kymmenestä parista keinoja (eng. tools), joiden avulla tuotettiin toimi-juuden ja ei-toimijuuden positioita asiakkaille sekä asiakkaiden että heidän terapeuttiensa puheessa. Toisessa osatutkimuksessa mallin avulla analysoitiin ei-toimijuuden rakentamista asiakkaiden ensimmäisissä ongelmaformulaati-oissa heidän ensimmäisen psykoterapiaistuntonsa alussa. Kolmas osatutkimus hyödynsi 10DT -mallia diskursiivisten diskordanssien eli sellaisten kahden peräkkäisen puheenvuoron jaksojen tutkimuksessa, joissa asiakas ja terapeutti tuottivat asiakkaalle toimijuutta ja ei-toimijuutta keskenään epäsuhtaisin ta-voin. Lisäksi tutkittiin asiakkaiden toimijuuden tai ei-toimijuuden rakentumis-ta välittömästi diskordansseja seuranneessa vuorossa. Nämä kolmen vuoron diskordanssisekvenssit luokiteltiin sen mukaan, tapahtuiko asiakkaan toimi-juusaskriptiossa muutosta puheenvuorojakson aikana ja jos, niin millaista. Tämä tutkimus osoittaa toimijuuden ja ei-toimijuuden positioiden moninai-suuden ja vaihtelevuuden ja 10DT –mallin käyttökelpoisuuden tarkasteltaessa yksityiskohtaisesti toimijuuden ja ei-toimijuuden rakentumista psykotera-piakeskusteluissa. Lisäksi tulokset korostavat terapeuttien kielellisen herk-kyyden tärkeyttä.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.relation.haspart<b>Artikkeli I:</b> Toivonen, H., Wahlström, J., & Kurri, K. (2019). Constructing Nonagency at the Beginning of Psychotherapy : The 10DT model. <i>Journal of Constructivist Psychology, 32 (2), 160-180.</i> <a href="https://doi.org/10.1080/10720537.2018.1433088"target="_blank"> DOI: 10.1080/10720537.2018.1433088</a>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli II:</b> Toivonen, H., Wahlström, J., & Kurri, K. (2020). Constructions of Nonagency in the Clients’ Initial Problem Formulations at the Outset of Psychotherapy. <i>Journal of Contemporary Psychotherapy, 50 (1), 77-86. </i> <a href="https://doi.org/10.1007/s10879-019-09417-8"target="_blank"> DOI: 10.1007/s10879-019-09417-8</a>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli III:</b> Toivonen, H., Wahlström, J., & Kurri, K. (2019). Discordances in Ascriptions of Agency and Reflectivity in the First Psychotherapy Session. <i>Journal of Constructivist Psychology, 32 (4), 424-443.</i> <a href="https://doi.org/10.1080/10720537.2018.1515048"target="_blank"> DOI: 10.1080/10720537.2018.1515048</a>
dc.titleConstructions of agency and nonagency in psychotherapy : the 10 Discursive Tools Model
dc.typeDiss.
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-7870-9


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record