An industry under transformation : the case of the Finnish banking sectors response to financial technology

Abstract

Pankit maailmanlaajuisesti ovat ulkoisten muutosajureiden aiheuttamassa murroksessa. Käsite finanssiteknologia (FinTech) on yleisesti ymmärretty sisältävän nämä muutosajurit, vaikka käsite on edelleen heikosti ymmärretty. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että yritykset, jotka eivät vastaa asianmukaisesti ulkoisiin muutoksiin, asettavat mahdollisesti itsensä vaaraan. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten pankit ymmärtävät heitä kohtaavia kontekstuaalisia muutosajureita, ja miten niihin on vastattu. Otokseen sisältyi kolme julkisesti noteerattua suomalaista markkina-arvoltaan vaihtelevaa vähittäispankkia. Teollisuusorganisaatiokirjallisuuden pohjalta tutkimus kysyy; mitä muutosajureita pankit kohtaavat ja miten ne ymmärretään, sekä mitä toimia pankit ovat toteuttaneet vastatakseen ulkoisen ympäristön tuomiin haasteisiin. Tutkimuksessa toteutettiin organisaatio- ja fintech-kirjallisuuskatsauksen perusteella puolistrukturoituja haastatteluja. Haastatteluja täydennettiin asiaan liittyvillä lehdistötiedotteilla, kauppalehden artikkeleilla ja pankkien vuosikertomuksilla viiden vuoden ajalta. Data analysoitiin käyttäen Gioiametodologiaa ja temporal bracketing -menetelmää. Analyysi viittaa siihen, että eri pankkien ymmärryksessä on suuria eroja koskien heidän ympäristössään tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksessa havaittiin hyvin ristiriitaisia näkemyksiä Fintechin tuomien uhkien ja mahdollisuuksien suhteen. Tulokset viittaavat siihen, että Fintech ei ole vain yksittäinen muutosajuri, joka ajaa muutosta; pikemminkin se sisältää laajan joukon tekijöitä, jotka ajavat alan murrosta. Näitä ovat muun muassa kuluttajien käyttäytymisen ja sääntelyn muutos sekä kilpailun kiristyminen. Lisäksi tässä tutkimuksessa ehdotetaan, että muutokseen vastaaminen etenee seuraavassa järjestyksessä; i) muutosilmiön havaitseminen, ii) valmistelevat toimet ja iii) myöhemmät konkreettiset vastatoimet. Tulokset osoittavat, että vakiintuneet pankit sopeutuvat muuttuvassa ympäristössä olevaan epävarmuuteen, mutta sopeutumiseen vaikuttaa pankkien oma ymmärrys vallitsevasta tilanteesta. Voidaksemme tarkastella organisaation ymmärrystä muutokseen ja muutosajureiden vastaamisen välistä yhteyttä, lisää tutkimusta tarvitaan. Tuleva tutkimus voisi myös tarkastella, voiko tämän tutkimuksen löydösmallia replakoida.

Banks worldwide are currently facing significant change. This change phenomenon, better known as FinTech, remains poorly understood. However, research has shown that firms, which do not appropriately respond to exogenous change, may fail to survive. This study aims to determine how banks make sense of contextual change drivers in their external environment, and how they have responded to them. The sample includes three publicly listed Finnish retail banks of varying market capitalizations. Building on industrial organization literature, it asks what change drivers incumbents are subject to and how they make sense of them, and what actions publicly listed Finnish retail banks have taken to respond to changes in their external environment. Based on a review of industrial organization and fintech literature, semi-structured interviews were carried out. These were supplemented by a review of relevant press releases, business press articles and annual re-ports from a five-year period. The analysis of responses supplemented with secondary data in accordance with the Gioia methodology and temporal bracketing strategy suggest, that there is a great divide among how banks make sense of change in their contextual environment. The study found very conflicting views toward fintech and its threats & opportunities. Results suggest fintech is not any one single event instigating change; rather, it captures a broad range of factors contributing to change within the industry. These include changing consumer behaviour & regulation and a resulting increase in competition. Furthermore, this study suggests response to change is sequential in order of i) sensemaking of the change phenomenon, ii) early preparatory responses, and iii) late concrete actions. The results indicate that incumbents are adapting to the uncertainty in their changing environment, and that this adaptation is underpinned by sensemaking coherency. Future research is needed to study the link between sensemaking and change impetus in other in-industries, and under other change circumstances, in order to see if these results may be replicated.