Sosioekonomisen aseman yhteys tietokoneen käyttöön iäkkäillä miehillä ja naisilla
Tekijät
Päivämäärä
2019Tietotekniikan merkitys kansalaisten arjessa on kasvanut kiihtyvällä tahdilla viime vuosikymmenten aikana, ja useat palvelut ovat siirtyneet osittain tai kokonaan sähköisiksi. Jotkut väestöryhmät, kuten ikääntyneet ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttävät tietokonetta ja Internetiä muuta väestöä huomattavasti vähemmän. Yli 60-vuotiaiden määrä väestöstä on nousussa koko maailmassa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko sosioekonomisella asemalla yhteyttä ikääntyneiden miesten ja naisten tietokoneen käyttöön.
Tutkielmassa käytetty aineisto on kerätty gerontologian tutkimuskeskuksen PASSWORD-tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui 314 satunnaisesti valittua jyväskyläläistä 70–85-vuotiasta, vähän liikkuvaa miestä ja naista. Sosioekonomista asemaa mittaavat muuttujat olivat koulutustaso, koulutusvuodet, talouden nettotulot ja ammattiasema. Tutkittavien tietokoneen käyttöä mitattiin käytössä koettujen vaikeuksien ilmenemisellä sekä tietokoneen äärellä päivittäin käytetyllä ajalla. Näiden muuttujien tiedot kerättiin kyselylomakkeella. Sosioekonomisen aseman yhteyttä tietokoneen käytössä koettuihin vaikeuksiin ja tietokoneen käyttöaktiivisuuteen analysoitiin χ2 -testillä, riippumattomien otosten t-testillä sekä binäärisellä logistisella regressioanalyysillä.
Tutkimuksessa havaittiin, että ne tutkittavat, jotka olivat korkeammin koulutettuja, olivat työskennelleet korkeammassa ammattiasemassa ja joilla oli korkeammat talouden nettotulot, kokivat tietokoneen käytössä vähemmän vaikeuksia verrattuna heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin tutkittaviin. Alempina toimihenkilönä työskennelleet tutkittavat selvisivät tietokoneen käytöstä ilman vaikeuksia 4,2 kertaa, ja ylempinä toimihenkilöinä työskennelleet 3,8 kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin työntekijöinä työskennelleet, kun aineistoa analysoitiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Kun malli vakioitiin iällä, sukupuolella, kognitiivisella toimintakyvyllä ja mielialalla, alempien toimihenkilöiden todennäköisyys nousi 5-kertaiseksi ja ylempien toimihenkilöiden todennäköisyys laski 3,7-kertaiseksi verrattuna työntekijöinä työskennelleisiin.
Sosioekonomisen aseman muuttujat eivät olleet yhteydessä tutkittavien tietokoneen äärellä käytettyyn aikaan. Tarkasteltaessa miehiä ja naisia, havaittiin, että korkeammassa ammattiasemassa työskennelleet naiset käyttivät enemmän aikaa tietokoneen äärellä, kuin matalammassa ammattiasemassa työskennelleet naiset. Sosioekonomisen aseman muuttujat eivät selittäneet tilastollisesti merkitsevästi vaihtelua tutkittavien tietokoneen käyttöaktiivisuudessa, vaikka mallit vakioitiin iällä, sukupuolella, kognitiivisella toimintakyvyllä ja mielialalla, kun aineistoa analysoitiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla.
Sosioekonominen asema on yhteydessä iäkkäiden miesten ja naisten tietokoneen käytössä koettuihin vaikeuksiin, muttei niinkään tietokoneen ääressä käytettyyn aikaan. Käytetyistä muuttujista erityisesti aikaisempi pääasiallinen ammatti on yhteydessä iäkkäiden ihmisten tietokoneen käyttöön. Yhteys voi olla selitettävissä työnkuvalla, sillä aiemmin työntekijöinä työskennelleet eivät välttämättä ole työssään käyttäneet tietokonetta, toisin kuin alempina tai ylempinä toimihenkilöinä työskennelleet. Ikääntyneiden miesten ja naisten tietokoneen käytössä on siis eriarvoisuutta sosioekonomisen aseman suhteen, jolloin esimerkiksi sähköiset palvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Yhteiskunnan digitalisaation jatkuessa olisi aihetta erityisen tärkeä tutkia lisää eriarvoisuuden vähentämiseksi.
...
The significance of information technology in everyday life has increased rapidly during the past decades and many public services have become fully or partially digital. Some demographic groups, such as the elderly and those with lower socioeconomic status, use computer and the Internet less than the rest of population. The number of people over 60 years has increased steadily. The aim of this thesis was to analyse potential associations between the socioeconomic status and computer use in elderly men and women.
The data used in this thesis were gathered from the PASSWORD-study by Gerontology research centre. The participants (n=314) were randomly selected 70–85- year old sedentary men and women from Jyväskylä. The variables measuring the socioeconomic status were level of education, years of education, net household income and level of occupation. The computer use was measured by number of difficulties perceived in computer use and the time spent on computer per day. These variables were gathered from a questionnaire. The association between socioeconomic status and computer use was analysed using χ2-test, independent samples t-test and binary logistic regression analysis.
Those participants with higher education, higher occupational status and higher net income experienced less difficulties in computer use compared to those with lower socioeconomic status. When analysed with binary logistic regression, those who had worked in lower white-collar positions used computer 4,2 times more likely without difficulties, and 3,8 times more likely when working in upper white-collar positions, compared to those who had worked in blue-collar positions. When the model was adjusted for age, sex, cognitive functioning and depression rate, the odds raised to 5 times more likely for former lower white-collar workers and decreased to 3,7 times more likely for former upper white-collar workers compared to former blue-collar workers.
There was no association between the variables of socioeconomic status and the time spent on computer. A connection was observed between higher occupational status and more time spent on the computer among women participants. When analysed with binary logistic regression, socioeconomic status did not explain the variation of time spent on computer, even when adjusted with age, sex, cognitive functioning and depression rate.
Socioeconomic status is associated with the amount of experienced difficulties in computer use in elderly men and women, but not associated with the time spent on computer per day. Especially former occupational status was related to the computer use in the elderly. The connection may be explained by the differences in work description, since those in blue-collar positions were less likely to use computer at work in the past occupations compared to those in white-collar positions. It is apparent that there is inequality in computer use differing by socioeconomic status, and this can cause inequality in access to digital services. As the society continues to become more digitalized, it is important to study this topic further in order prevent inequality.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Seuruu- ja vertailututkimus sosioekonomisen aseman yhteydestä toimintakykyyn iäkkäillä henkilöillä
Rautio, Nina (Jyväskylän yliopisto, 2006)The purpose of this follow-up study was, first, to examine the associations between socio-economic position and functional capacity over five and ten years among elderly people living in Jyväskylä and, second, to investigate ... -
Selittävätkö koettu stressi ja itsearvioitu stressinhallintakyky sosioekonomisen aseman ja masennusoireiden välistä yhteyttä iäkkäillä henkilöillä?
Kyttälä, Sini (2024)Socioeconomic health inequalities are substantial in Finland. The health of people with lower socioeconomic status is worse in many ways and depressive symptoms are more common among them. Although the health of the ... -
Sosioekonomisen aseman yhteys kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden kipulääkkeiden käyttöön
Haahkamo, Eveliina (2020)Ikääntyneet henkilöt kokevat usein kipua ja pitkään jatkuva kipu voi heikentää toimintakykyä sekä elämänlaatua. Ikääntyneet henkilöt käyttävät kivun hoitoon yleisimmin kipulääkkeitä. Sosioekonomisen aseman on havaittu ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.