Show simple item record

dc.contributor.advisorSipilä, Sarianna
dc.contributor.authorLatikka, Irma
dc.date.accessioned2019-06-24T11:53:19Z
dc.date.available2019-06-24T11:53:19Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64799
dc.description.abstractArkemme digitalisoituu. Kodeissamme on yhä enemmän digitaalisia laitteita ja yhteydenpito muihin ihmisiin ja palveluihin tapahtuu usein sähköisten kanavien avulla. Ikääntyvä väestömme tulee muodostamaan yhä suuremman osan sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjistä. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita digitalisoidaan palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Ikääntymiseen liittyvä kognitiivinen heikentyminen haastaa uusien sähköisten palveluiden käyttämisen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko kognitiivinen toimintakyky yhteydessä ikääntyneiden henkilöiden ICT-osaamiseen. Tutkielman aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston, Gerontologian tutkimuskeskuksen Promoting Safe Walking among Older People -tutkimuksen (PASSWORD) alkumittauksia. Tutkittavat (n = 314) olivat 70–85-vuotiata jyväskyläläisiä, vähän liikkuvia ja muistitoiminnoiltaan terveitä (MMSE ≥ 24) miehiä (n = 126) ja naisia (n = 188). Muisti- ja tiedonkäsittelytoimintoja mitattiin MMSE-testin ja CERAD-kokonaispistemäärän avulla. Toiminnanohjauskykyä arvioitiin TMT A, B ja niiden erotusmuuttujan avulla. ICT-osaamista tutkittavat arvioivat itsenäisesti kyselylomakkeella. Sosioekonomisia taustamuuttujia olivat koulutusaste, koulutusvuodet, ammattiasema ja talouden nettotulot. Tutkittavat jaettiin puhelimen ja tietokoneen käytössä vaikeuksia kokeviin ja ilman vaikeuksia selviytyviin. Ryhmien välisiä tuloksia analysoitiin riippumattomien otosten t-testillä ja Mann-Whitneyn U -testillä sekä Pearsonin khiin neliö -testillä ja Fisherin tarkalla testillä. Logistisen regressioanalyysin avulla analysoitiin kognitiivisen toimintakyvyn yhteyttä vaikeuksien kokemiseen puhelimen ja tietokoneen käytössä. Ilman vaikeuksia tietokonetta käyttävät henkilöt saivat parempia tuloksia MMSE-testissä (p = 0.014), CERAD-kokonaispistemäärässä (p = 0.001) sekä TMT:n A-osiossa (p = 0.003), B-osiossa (p < 0.001) ja B- ja A-osioiden erotuksessa (p = 0.003) kuin ne henkilöt, jotka kokivat vaikeuksia tietokoneen käytössä. Ilman vaikeuksia tietokonetta käyttävät henkilöt olivat tilastollisesti merkitsevästi korkeammassa sosioekonomisessa asemassa kuin vaikeuksia kokevat henkilöt. Logistinen regressioanalyysi osoitti, että muisti- ja tiedonkäsittelytoiminnot olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä (p = 0.001) tietokoneen käytössä koettuihin vaikeuksiin. Iällä, sukupuolella ja sosioekonomisella asemalla vakioitaessa merkitsevä yhteys säilyi (p = 0.022). Myös toiminnanohjauskyky oli yhteydessä tietokoneen käytössä koettuihin vaikeuksiin (p = 0.040), mutta vakioidussa mallissa yhteys ei ollut enää merkitsevä. Johtopäätös: kognitiivinen toimintakyky on yhteydessä 70–85 –vuotiaiden vähän liikkuvien henkilöiden ICT-osaamiseen. Tämä yhteys on huomioitava suunniteltaessa digitaalisia laitteita ja sähköisiä palveluita ikääntyneille henkilöille.fi
dc.description.abstractOur daily living is digitizing. There are continuously more digital devices in our homes and communication with other people and public services takes place through electronic channels. Our aging population are taking a biggest place in the users of social and health services. At the same time the social and health services are being digitized to secure the availability and accessibility of these services. Cognitive impairment associated with aging challenges the use of new digital services. The purpose of this Master’s Thesis was to find out whether cognitive functions are associated with the ICT skills of older people. This study was based on the initial measurement result of the Jyväskylä University, Gerontology Research Center, Promoting Safe Walking among Older People (PASSWORD). The subjects (n = 314) were 70–85 years old men (n = 126) and women (n = 188) who lived in Jyväskylä. They were at most moderately physically training and their memory functions were normal (MMSE ≥ 24). Memory and data processing functions were measured by the MMSE test and the total CERAD score. Executive functions were measured by TMT A, B and their difference variable. The subjects carried out a self-assessment of their ICT skills using a questionnaire. Socio-economic factors were educational level, years in education, professional status and household net income. The subjects were separated into two groups based on the difficulties experienced with the use of phone and computer. In one group there were people who use the phone and computer without difficulties. In the other group were people who had some difficulties with using these devices. Inter-group results were analyzed by independent t-test and Mann-Whitney U -test and by Pearson’s Chi-Square and Fisher’s Exact Tests. Logistic regression analysis was used to analyze the association between cognitive functions and difficulty in using the phone and computer. People who use the computer with no difficulties got better results in the MMSE-test (p = 0.014), the total CERAD score (p = 0.001) and in the TMT A-section (p = 0.003), in B-section (p < 0.001) and in B and A difference (p = 0.003) than those who had difficulties to use computer. People who had no difficulties to use computer had a statistically significantly higher sosio-economic status than those who had difficulties. Logistic regression analysis showed that the memory and data processing functions were statistically significantly (p = 0.001) associated with the difficulties in using a computer. When adjusted with age, gender and socio-economic status, a significant association remained (p = 0.022). Also, executive functions were associated with difficulties in using a computer (p = 0.040), but in the adjusted model, the association was no longer significant. Conclusion: Cognitive functions were associated with the ICT skills of 70–85 years old people, who are not physically active. This connection needs to be taken into account when designing digital devices and services for the older people.en
dc.format.extent58
dc.language.isofi
dc.subject.otherICT-taidot
dc.titleIkääntyneiden henkilöiden kognitiivisen toimintakyvyn yhteys itsearvioituun ICT-osaamiseen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906243381
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysokognitiiviset taidot
dc.subject.ysotieto- ja viestintätekniikka
dc.subject.ysotoimintakyky
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysotietokoneet


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record