Show simple item record

dc.contributor.advisorLaine, Antti
dc.contributor.authorVäisänen, Anni
dc.date.accessioned2019-06-24T11:50:13Z
dc.date.available2019-06-24T11:50:13Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64798
dc.description.abstractTutkimuskohteena on naisten jalkapallossa tapahtuneet keskeiset muutokset sen alkuajoilta 1970-luvulta nykypäivään Suomessa ja Ruotsissa. Vaikka molempien maiden naisten jalkapallon historiaan on perehdytty aiemmassa tutkimuksessa, saadaan tähän tutkielmaan valitun vertailevan tutkimusasetelman avulla tutkimuskohteista uudenlaista ymmärrystä. Siitä huolimatta, että naisten organisoitu nykymuotoinen jalkapallo alkoi Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen samaan aikaan, on nykyään kuitenkin Ruotsin harrastajamäärä paljon suurempi ja lisäksi Ruotsin naisten pääsarja kuuluu maailman kovatasoisimpien sarjojen joukkoon. Suomessa harrastajamäärä on kasvanut hitaammin ja naisten pääsarja toimii ennemminkin ponnahduslautana ammattilaisuuteen, joten pelaajien on suunnattava ulkomaisiin seuroihin. Ottaen huomioon, että kulttuuriselta perustaltaan maat ovat monelta osin samankaltaisia, on mielenkiintoista tarkastella syvemmin sitä, miten maiden väliset erot naisten jalkapallossa ovat kehittyneet näinkin suuriksi. Lajin kehitystä tarkastellaan etenkin maiden lajiliittojen ja muiden keskeisten taustaorganisaatioiden tekemien toimien kautta. Aineisto koostuu maiden lajiliittojen eli Suomen Palloliiton ja Svenska Fotbollförbundet:n vuosikertomuksista, aiheesta tehdystä aiemmasta tutkimuksesta sekä muusta kirjallisesta aineistosta, kuten kokousten pöytäkirjoista ja elektronisesta aineistosta. Ruotsissa jalkapallokulttuuri on merkittävästi vankempi kuin Suomessa. Ruotsissa jalkapallo on selkeä ykköslaji, kun Suomessa jääkiekko kerää enemmän katsojia ja medianäkyvyyttä. Molemmissa maissa jalkapallo on kuitenkin harrastajamäärissä mitattuna suosituin joukkuelaji. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Ruotsissa naisten jalkapallon harrastajamäärä kasvoi jo ensimmäisten vuosikymmenten aikana nopeasti ja asenteet sitä kohtaan olivat suopeampia, kun Suomessa kasvu oli hidasta. Myöhemmin etenkin naisvaliokuntien toiminnalla sekä erilaisilla tyttöjen ja naisten jalkapalloon kohdistetuilla projekteilla saatiin harrastajamäärät kasvuun myös Suomessa. Kuitenkin maiden välinen ero harrastajamäärissä on kasvanut suureksi ja kasvu jatkuu edelleen. Ruotsissa naisten jalkapallo on saavuttanut paremman aseman urheilukulttuurissa, ja siinä on saavutettu menestystä myös kansainvälisesti. Lisäksi Ruotsissa naisten ja tyttöjen jalkapallon sarjatoiminta on ollut vilkkaampaa, mikä on osittain suurten harrastajamäärien ja laajemman maantieteellisen levinneisyyden ansiota. Suomessa sen sijaan asenteet naisten jalkapalloa kohtaan ovat muuttuneet hitaasti myönteisemmiksi, ja harrastus on painottunut varsin aikaisessa vaiheessa Etelä-Suomeen. Tutkielma antaa uusia näkökulmia naisten jalkapallon kehitykseen Suomessa ja Ruotsissa sekä tuloksiensa pohjalta tuo esiin mahdollisia jatkotutkimuskysymyksiä aiheen parissa.fi
dc.description.abstractThe research topic is the key changes in women’s football in Finland and Sweden from its early days in the 1970s to modern day. Although both countries’ women’s football has been studied previously, the comparative research method used in this study enables to generate new understanding. Despite women’s modern organised football started in both Finland and Sweden around the same time, nowadays the number of football players in Sweden is significantly higher and further, the Swedish national league in women’s football belongs to the top leagues in the world. In Finland, the number of players has grown slower and the Finnish women’s national league is rather a stepping stone for those aiming to become professional and thus they are required to move abroad. Considering that the countries are in many ways culturally similar, it is interesting to investigate deeper how the differences in women’s football between these countries have grown to be so big. The development of the sport is examined especially through the actions taken by the football associations and other key football organisations in the respective countries. The used research material covers national football associations’ (Football Association of Finland, Suomen Palloliitto and Swedish Football Association, Svenska Fotbollförbundet) annual reports, earlier studies within the field as well as other written material such as board meeting minutes and electronic material. Swedish football culture is considerably stronger than in Finland. In Sweden football is clearly the top sport, whereas in Finland ice hockey attracts a wider audience and media coverage. In both countries football is however the most popular team sport measured by number of players. Based on this thesis’ findings, the number of women playing football in Sweden grew swiftly already during the first decades and general attitude towards it was much more receiving while growth in Finland remained slow. At a later stage, especially the actions of women’s committees and various projects targeted for women’s and girls’ football enabled the growth of Finnish player number as well. However, the difference in the number of registered players has grown to be big and divergence still continues. In Sweden, women’s football has achieved a better stance in sports culture and has gained also international success. In addition, women’s and girls’ league system in Sweden has been more active, partially due to a greater number of players but also due to a wider geographical footprint. In Finland, however, general attitude towards women’s football has changed to be more positive slower and further, since early stage, the sport has been heavily concentrated in Southern Finland. This study gives new perspectives into the development of women’s football in Finland and Sweden and based on its findings, originates new potential research questions for further related studies.en
dc.format.extent94
dc.language.isofi
dc.subject.otherurheilujärjestöt
dc.titleVertaileva tutkimus naisten jalkapallon kehityksestä ja nykytilasta Suomessa ja Ruotsissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906243380
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikunnan yhteiskuntatieteetfi
dc.contributor.oppiaineSocial Sciences of Sporten
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5032
dc.subject.ysohistoriallinen sosiologia
dc.subject.ysourheilu- ja liikuntajärjestöt
dc.subject.ysourheiluhistoria
dc.subject.ysojalkapallo
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysonaisurheilu


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record