Seikkailupuistoja on rakennettu eri puolille Suomea kiihtyvällä tahdilla viimeisten vuosien aikana. Tämä liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma käsittelee seikkailupuistojen rantautumista Suomeen. Tutkimustehtävinä on selvittää, minkälainen prosessi seikkailupuistojen rantautuminen on ollut ja miten seikkailupuistojen määrän muutosta voidaan tulkita innovaatioiden diffuusioteorian avulla. Tämän lisäksi tutkielman tarkoituksena on selvittää luonnon merkitystä seikkailupuistotoiminnassa.
Tutkimusta varten kerättiin sekä kvalitatiivinen teemahaastatteluaineisto että seikkailupuistotoiminnan yleispiirteitä kartoittava tausta-aineisto. Kvalitatiivinen aineisto koostuu neljästä seikkailupuistoyrittäjän teemahaastattelusta. Nämä neljä seikkailupuistoa muodostavat tutkielman tapaustutkimuskohteet. Tausta-aineisto (n=20) muodostuu seikkailupuistoyrittäjille lähetetystä sähköisestä kyselylomakkeesta.
Teoreettisessa viitekehyksessä kurkistetaan seikkailupuistojen historiaan ja k
äsitellään seikkailupuistotoimintaan liitettäviä liikuntakulttuurisia käsitteitä. Koska tutkimuksessa hyödynnetään innovaatioiden diffuusioteoriaa tulkittaessa seikkailupuistojen rantautumista Suomeen, kvalitatiiviseksi sisällönanalyysimenetelmäksi valikoitui teoriasidonnainen analyysitapa. Toisena aineiston analyysiä jäsentävänä metodina käytetään kerronnan analyysiä. Haastatteluaineiston keruun ja analyysin osalta tutkimus kuuluu kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen.
Seikkailupuistot ovat levinneet Suomeen hierakkisena diffuusiona, joka on tapahtunut rauhanomaisen kaupan ja pääasiassa avoimen kopioinnin kautta. Seikkailupuistojen määrän muutos näyttää toistaiseksi saavuttaneen suurimman kasvuvaiheensa Suomessa. Tämän osoittaa seikkailupuistojen määrän kaksinkertaistuminen vuosien 2014–2015 välisenä aikana ja kasvun tasaantuminen jo seuraavana vuonna. Seikkailupuistojen rantautuminen Suomeen on ollut monivaiheinen ja haastava prosessi, jossa korostuu oivallukseen perustuva yrittäjähenkisyys. Viestintä nousi tärkeään osaan seikkailupuiston suunnitteluprosessissa. Seikkailupuiston suunnitteluprosessin aikainen viestintä tapahtui tietyn ajanjakson ja kontekstin sisällä, kuten innovaatioiden diffuusiolle on ominaista. Neljästä haastatellusta yrittäjästä kolmen kontaktit johtivat lopulta saksalaisiin seikkailupuistorakentajiin. Seikkailupuistoyrittäjät pitivät seikkailupuiston sijainnin valintaa tärkeänä. Kaikilla yrittäjillä seikkailupuiston perustaminen yritysideasta valmiiksi seikkailupuistoksi kesti reilun vuoden. Luontoa ja metsäistä ympäristöä pidettiin seikkailupuistotoiminnassa tärkeänä, ja sen nähtiin luovan seikkailukokemukseen oman positiivisen piirteensä.
Tämän tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää erilaisten liikuntailmiöiden juurruttamisessa Suomeen. Liikunnallisten ilmiöiden omaksumisprosesseja paremmin ymmärtämällä voidaan mahdollisesti myötävaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa koko yhteiskunnan tasolla.
...
