Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorElo, Merja
dc.contributor.advisorKotiaho, Janne
dc.contributor.authorAlsila, Terhi
dc.date.accessioned2019-06-13T05:27:55Z
dc.date.available2019-06-13T05:27:55Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64563
dc.description.abstractSuomen suolintujen populaatiot ovat taantuneet huomattavasti ja uhanalaisten lajien määrä kasvanut voimakkaasti. Ihmistoiminta, soiden pirstoutuminen ja ilmastonmuutos muodostavat suurimmat uhat suolinnuille muuttamalla niiden elinympäristöjä. Elinympäristöjen ennallistamisesta on tullut merkittävä keino hidastaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ylläpitää ekosysteemipalveluita. Ennallistamisen vaikutuksia tutkittiin vertailemalla ennallistettujen ja luonnontilaisten soiden lintujen laji- ja reviirimääriä ennen ja jälkeen soiden ennallistamista. Aineisto kerättiin Länsi-Suomesta 11 ennallistetulta suolta vuosien 2010–2018 aikana lintujen kartoituslaskentana ja analysoitiin lineaaristen sekamallien avulla. Aineisto kerättiin ennen ennallistamista ja välittömästi ennallistamisen jälkeen keskimäärin 2-3 vuotena. Lisäksi aineiston kerääminen toistettiin kaikilla kohteilla vuonna 2018. Tavoitteena oli selvittää, miten elinympäristöjen ennallistaminen on vaikuttanut soiden lintulajistoon sekä onko ennallistettujen soiden ja luonnontilaisten soiden välillä havaittavissa eroa lintujen laji- ja reviirimäärissä. Ennallistetuilla soilla oli enemmän lintulajeja kuin luonnontilaisilla soilla, mutta luonnontilaisilla soilla oli enemmän suolintuja ja niiden reviirejä. Suolintujen reviirimäärät laskivat luonnontilaisilla soilla tutkimuksen aikana, mutta ennallistetuilla niissä ei tapahtunut muutoksia. Tulokset viittaavat, että ennallistaminen oli vaikuttanut positiivisesti suolintujen reviirimääriin. Suomen nykyinen soiden suojelu ja suojelualueet eivät kuitenkaan riitä yksin turvaamaan suolintujen säilymistä. Pitkäaikaisia seurantoja tulisi ylläpitää linnuston monimuotoisuudessa tapahtuvien muutosten selvittämiseksi.fi
dc.description.abstractThe populations of mire birds in Finland have declined during recent decades and the risk of extinctions has increased. The most severe threats to mire birds have been anthropogenic actions such as peatland drainage, habitat fragmentation and climate change, which are changing the habitats. Thus, ecosystem restoration has become an important tool to slow down the biodiversity loss and to maintain ecosystem services. In this thesis, the effects of habitat restoration as well as how the restoration has affected the number of mire bird species and territories were studied. The data was collected in Western Finland from 11 restored peatlands during 2010–2018 using the Finnish bird line-transect survey method. It was then analyzed with linear mixed effect model comparing the number of mire bird species and their territories between pristine and restored sites before and after restoration. Bird monitoring was done before restoration and after approximately 2-3 years. It was also repeated in 2018 in all peatlands. The aim of the study was to examine how ecosystem restoration has affected the mire birds. The study revealed that restored sites had more bird species than pristine sites, but pristine sites had more mire bird species and territories. However, in pristine sites the number of mire bird territories declined during study period but in restored sites there were no changes. According to this study restoration actions had a positive effect on mire bird territories. However, Finnish peatland conservation actions and conservation area network might not be effective enough to protect or maintain the mire bird populations. Long term surveys are needed to observe and investigate the future trends in biodiversity.en
dc.format.extent57
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherojittaminen
dc.subject.othersoiden kuivaaminen
dc.subject.othersuolinnut
dc.subject.otheryhteisöekologia
dc.titleElinympäristön ennallistamisen vaikutus soiden linnustoon
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906133167
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEkologia ja evoluutiobiologiafi
dc.contributor.oppiaineEcology and evolutionary biologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4011
dc.subject.ysoekologia
dc.subject.ysohäiriöt
dc.subject.ysoluonnonsuojelu
dc.subject.ysoennallistaminen
dc.subject.ysolinnut
dc.subject.ysoelinympäristö
dc.subject.ysoluonnon monimuotoisuus
dc.subject.ysolinnusto
dc.subject.ysolajit
dc.subject.ysosuot
dc.subject.ysopirstoutuminen
dc.subject.ysoekosysteemit
dc.subject.ysomonimuotoisuus
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).en
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot