Perheen hyvinvoinnin ja ylisukupolvisuuden yhteys neuvolan arvioon nelivuotiaan lapsen tuen ja hoidon tarpeesta

Abstract

Lapsen hyvinvointi muodostuu suuresti perheen ja vanhempien hyvinvoinnin kautta. Lastenneuvola on yksi merkittävin lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjä. Tutkimuksessa selvitettiin, onko perheen hyvinvoinnilla ja ylisukupolvisuudella yhteyttä neuvolan arvioon nelivuotiaiden lasten tuen ja hoidon tarpeesta. Tutkimusaineisto on saatu Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -kyselytutkimuksesta (NEVA), joka on osa Tasa-arvon kysymykset lasten päivähoidon, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä (CHILDCARE) -hanketta. CHILDCARE -hankkeen on rahoittanut Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (SA293049). Tutkimusaineistona käytettiin neuvolan arvioita 734 lapsen tuen ja hoidon tarpeesta sekä vanhempien vastauksia (N = 286—335) eri hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Hyvinvointia kuvaavat ulottuvuudet olivat perheen subjektiivinen ja objektiivinen terveydentila, psyykkinen kuormittuneisuus, taloudellinen tilanne, vanhempana toimiminen (vanhemman ja lapsen välinen suhde, avun ja tuen saaminen, huolenaiheet), elämän merkityksellisyyden kokemus sekä ylisukupolvinen siirtymä. Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysillä. Neuvolan arvioon nelivuotiaiden lasten tuen ja hoidon tarpeesta oli yhteydessä vanhemman avun ja tuen saaminen vanhemmuuteen sekä kokemus elämän merkityksellisyydestä. Mitä enemmän vanhempi sai apua ja tukea vanhemmuuteen, sitä vähemmän neuvola arvioi nelivuotiaalla lapsella olevan tuen ja hoidon tarvetta. Samoin mitä enemmän vanhempi koki elämän merkityksellisyyttä, sitä vähemmän neuvola arvio nelivuotiaalla lapsella olevan tuen ja hoidon tarvetta. Neuvolapalveluiden kehittäminen muun muassa vertaistukiryhmien ja niihin osallistumisen mahdollistaminen eri kanavien kautta voi olla yksi tapa tarjota apua ja tukea niille vanhemmille, joilla ei ole laajaa tukiverkostoa tai jotka eivät koe niin paljon elämän merkityksellisyyttä.