Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPalomäki, Sanna
dc.contributor.advisorKokko, Sami
dc.contributor.authorRuostekoski, Anni
dc.date.accessioned2019-06-10T07:15:51Z
dc.date.available2019-06-10T07:15:51Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64448
dc.description.abstractJohdanto. Suomessa urheiluseuraharrastaminen on nuorten keskuudessa suosittua ja 11-15 vuotiaista nuorista 62% harrastaa aktiivisesti urheilua seurassa (Blomqvist ym 2018). Koska seurat tavoittavat suuren osan nuorista, on niillä myös otollinen asema terveyden edistämisessä (Kokko 2010). Etenkin valmentajien rooli on keskeinen nuorten urheilijoiden terveyden edistäjinä, mutta aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että valmentajilla on parantamisen varaa terveydenedistämis aktiivisuudessa. (Kokko 2010, Van Hoye ym 2016.) Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää nuorten urheilijoiden näkemyksiä valmentajien terveydenedistämisaktiivisuudesta. Tarkoitus oli myös tutkia, onko eri sukupuolta edustavien urheilijoiden, yksilö- ja joukkuelajien, eri urheilulajien ja eri tasolla urheilevien urheilijoiden näkemyksissä eroja. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 670 (382 miestä, 288 naista) urheiluseurassa urheilevaa 14 - 16 -vuotiasta nuorta. Tutkimus oli osa laajempaa Terveyttä Edistävä Urheiluseura (TELS) tutkimushanketta ja tutkimuksen tiedot kerättiin nettikyselyn avulla. Vastaukset analysoitiin korrelaatiotestin (Pearson), ristiintaulukoinnin, khiin neliötestin sekä Kruksall-Wallisin testin avulla. Tulokset. Urheilijoiden vastausten perusteella valmentajat näyttivät olevan aktiivisimpia edistämään riittävää unta ja lepoa: 68,2% urheilijoista oli sitä mieltä, että valmentajat puhuvat usein unen/levon tärkeydestä. Seuraavaksi useimmin puhuttiin ravinnosta (47,6%) ja kolmanneksi eniten aktiivisen elämäntavan tärkeydestä (45,5%). Sukupuolten, yksilö- ja joukkuelajien ja eri urheilulajien urheilijoiden kokemusten välillä ei ollut eroja valmentajan terveydenedistämisaktiivisuuden suhteen. Sen sijaan eri tasoilla urheilevien urheilijoiden kokemuksissa löytyi merkitseviä eroja. SM- tason urheilijat kokivat, että heidän valmentajansa edisti merkitsevästi useammin aktiivista elämäntapaa ja ravintoa kuin aluetason (p < 0.001) ja paikallistason/ei-kilpailevat (p< 0.05) urheilijat kokivat. Lisäksi SM- tason urheilijat kokivat, että heidän valmentajansa puhui merkitsevästi useammin unesta ja levosta kuin aluetason (p< 0.001) ja paikallistason (p< 0.001) urheilijat kokivat. Muun valtakunnalisen tason urheilijat puolestaan kokivat, että heidän valmentajansa puhui merkittävästi useammin ravinnosta (p<0.001) ja unesta/levosta (p< 0.001) kuin paikallistason/ei-kilpailevat urheilijat kokivat. Lisäksi aluetason urheilijat kokivat, että heidän valmentajansa puhui merkittävästi useammin unesta ja levosta kuin paikallistason/ei-kilpailevat kokivat (p = 0.012). Lisäksi urheilijoiden kokemuksissa löytyi merkitseviä korrelaatioita aktiivisen elämäntavan ja ravinnon (r = 0,70, p < 0.001), ravinnon ja unen/levon (r = 0,65, p < 0.001) ja aktiivisen elämäntavan ja unen/levon (r = 0,59, p < 0.001) edistämisen suhteen. Johtopäätökset. Tutkimuksen päätulosten mukaan urheilijat tuntuvat jakautuvan kahteen yhtä suureen ryhmään: Niihin, jotka saavat terveyskasvatusta valmentajalta ja niihin, jotka eivät saa. Korkeammalla tasolla urheilevat urheilijat näyttävät saavan useammin terveyskasvatusta verrattuna matalammalla tasolla urheileviin. Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että kaikkien valmentajien, mutta etenkin alemmalla tasolla valmentavien, pitäisi keskittyä laajaan ja monipuoliseen aktiivista elämäntapaa, ravintoa ja unen/levon tärkeyttä edistävään terveyskasvatukseen. Koska jotkin urheilijaryhmät ovat alttiimpia tietyille terveysongelmille (esim. syömishäiriöt), pitäisi valmentajien etenkin näiden urheilijaryhmien kohdalla kiinnittää enemmän huomiota erityisiin terveyskasvatuksen kysymyksiin, kuten esimerkiksi juuri syömishäiriöille alttiimpien urheilijoiden kohdalla ravitsemukseen.fi
dc.description.abstractBackground. Sports club participation is common in Finland and 62% of all the 11-15 year -old adolescents participate in sports club activities on regular basis. (Blomqvist et al 2018). Since sports clubs can reach a big part of the adolescents and clubs also do have a great potential in health promotion of young people. (Kokko 2010). Especially coaches are in an essential role regarding health promotion. Research of athletes’ perceptions of their coaches’ health promotion activity has shown, that there is a place of improvement in coaches’ health promotion activity (Kokko 2010, Van Hoye et al 2016). The aim of this study was to investigate the athletes’ perceptions of coaches’ health promotion activity and to see, if there are any differences between the perceptions of athletes of different genders, single- and team sports, different sport disciplines and athletes doing sport on different levels. Methods. In total 670 sports club participants, (382 males, 288 females), aged 14 -16 years participated in the study. The study was a part of Health promoting sports club study (HPSC) and the data for the study was collected with help of online surveys. The results were analyzed with the help of descriptive statistics, correlation tests (Pearson), crosstabulation chi-square test and Kruskall-Wallis test. Results. Overall, athletes perceived their coaches promote most often sleep and rest 68.2% of athletes perceiving their coach promotes this topic often followed by nutrition (47.6%) and active lifestyle (45.5%). No differences between perceptions of different genders, between single- and team sports or different sport disciplines was found. Differences were though found between athletes doing sports on different levels. Finnish championships level athletes perceived their coach to promote significantly more often active lifestyle and nutrition than the regional level (p < 0.001) and local level/non-competing (p < 0.05) athletes perceived. Finnish championships level athletes also perceived their coach to promote significantly more often sleep/rest than regional level (p < 0.001) and local level/non-competing (p < 0.001) athletes perceived. Further on, the other national level athletes perceived their coach to promote more often nutrition (p < 0.001) and sleep/rest (p < 0.001) than the local-level/non -competing athletes did. Finally, the regional level athletes perceived their coach to promote more often sleep/rest than the local level/non-competing athletes did (p = 0.012). There was also found correlations between the perceptions of active lifestyle and nutrition promotion (r = 0.70, p < 0.001), between nutrition and sleep/rest promotion (r = 0. 65, p < 0.001) and between physically active lifestyle and sleep/rest promotion (r = 0.59, p < 0.001). Conclusions. The main findings of the current study were, that the athletes seem to be divided into two equally big groups: Those, who receive health guidance from the coach and those, who do not. About half of the athletes perceive, that coaches promote often about health-related issue and the other half of the athletes perceive, that their coach never or only seldom promotes health issues. Further on, athletes competing on high level received more often health promotion than those competing on lower level. Differences in perceptions between athletes of different genders and athletes of different sports was on the other hand not found. Therefore, all coaches but especially the coaches working with athletes in recreational clubs or with non-competing athletes could pay more attention on their health promotion activity. Since there are specific athlete groups with known risks to develop health problems (eg.eating disorders) also gender and sport specific health promotion could be done more frequently by coaches.en
dc.format.extent51
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoen
dc.subject.otheractive lifestyle
dc.subject.otherliikunnallinen elämäntapa
dc.titleYoung athletes’ perceptions of coaches’ health promotion activity
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906103086
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysolepo
dc.subject.ysouni (lepotila)
dc.subject.ysoravinto
dc.subject.ysovalmentajat
dc.subject.ysourheilijat
dc.subject.ysoterveyden edistäminen
dc.subject.ysovalmennus
dc.subject.ysourheilu- ja liikuntaseurat
dc.subject.ysoterveys
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysorest
dc.subject.ysosleep
dc.subject.ysonutrition
dc.subject.ysocoaches (occupations)
dc.subject.ysoathletes
dc.subject.ysohealth promotion
dc.subject.ysocoaching
dc.subject.ysosports clubs
dc.subject.ysohealth
dc.subject.ysophysical activeness
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot