Show simple item record

dc.contributor.authorHepola, Janne
dc.date.accessioned2019-06-04T09:05:47Z
dc.date.available2019-06-04T09:05:47Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.isbn978-951-39-7790-0
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64309
dc.description.abstractAlthough both managers and academics are becoming increasingly interested in consumer engagement (CE), significant confusion remains regarding its meaning, measurement, and relationships with other constructs. This dissertation aims to contribute to these three domains through an analysis of the results of four individual research papers. Paper I provides the first systematic literature review of customer engagement articles in top journals in marketing and related disciplines. This paper identifies four main customer engagement literature streams: 1) the behavioral stream, 2) the psychological stream, 3) the combined (i.e., behavioral and psychological) stream, and 4) the consumer trait stream. After providing a synopsis of the applied customer engagement measurement scales, the paper analyzes existing quantitative results and finds that customer engagement has a positive association with a variety of favorable customer-based constructs, such as attitude, brand equity, and behavioral intentions. However, a critical evaluation reveals that numerous definitions of engagement are neither explicit, logical, nor truly different from other marketing concepts, and that studies frequently apply alarming measurement practices. These issues make it challenging to interpret customer engagement relationships. The remaining three quantitative survey papers—Papers II, III, and IV—examine interaction- and trait-based antecedents and service- and brand-related consequences of CE. In these papers, the definition of CE is based on that given by Hollebeek et al. (2014), who characterize engagement as a positive cognitive, emotional, and behavioral activity that occurs during interaction with an engagement object. One of the most intriguing findings of these papers is that psychological engagement is a stronger driver of service continuance intention than either attitude or satisfaction when consumption is based on hedonic reasons. In contrast, attitude and satisfaction are stronger drivers when service use is based on utilitarian factors. In summary, this dissertation finds that CE is a theoretically and managerially relevant marketing concept and recognizes that much more research is needed in all three domains of CE.en
dc.description.abstractVaikka liikkeenjohtajat ja tutkijat ovat yhä kiinnostuneempia kuluttajan sitoutumisesta, sen määritelmään, mittaamiseen ja suhteisiin muihin ilmiöihin liittyy paljon epäselvyyttä. Tämä väitöskirja pyrkii edistämään näitä kolmea sitoutumisen osa-aluetta neljän tutkimusartikkelin avulla. Artikkeli I tarjoaa ensimmäisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen asiakkaan sitoutumisen julkaisuihin markkinoinnin ja siihen liittyvien alojen kärkilehdissä. Artikkeli tunnistaa neljä eri sitoutumisen tutkimussuuntausta: 1) käyttäytymiseen perustuva suuntaus, 2) psykologinen suuntaus, 3) suuntaus, joka tarkastelee sitoutumista käyttäytymisenä sekä psykologisena ilmiönä, ja 4) kuluttajan piirteeseen perustuva suuntaus. Tarjottuaan tiivistelmän sitoutumisen mittareista, artikkeli kokoaa yhteen kvantitatiivisia tutkimustuloksia sitoutumiseen liittyen. Niiden mukaan sitoutumisella on positiivinen yhteys moneen kuluttajaan liittyvään suotuisaan ilmiöön, kuten asenteeseen, brändipääomaan ja käyttäytymisaikomukseen. Kriittinen tarkastelu kuitenkin paljastaa, että monet sitoutumisen määritelmät eivät ole täsmällisiä, loogisia tai poikkea merkittävästi muista markkinoinnin käsitteistä. Lisäksi tutkimuksissa usein sovelletaan huolestuttavia mittausmenetelmiä. Nämä asiat vaikeuttavat sitoutumisen suhteiden tulkitsemista. Seuraavat kolme kvantitatiivista kyselytutkimusta (Artikkelit II, III ja IV) tutkivat sitoutumisen vuorovaikutus- ja piirrepohjaisia ajureita sekä palveluun ja brändiin liittyviä seurauksia. Kyseisissä tutkimuksissa kuluttajan sitoutumisen määritelmä perustuu Hollebeek et al.:n (2014) näkemykseen, jonka mukaan sitoutuminen voidaan käsittää positiivisena tiedollisena, tunteellisena ja käyttäytymiseen liittyvänä toimintana vuorovaikutuksen aikana. Yksi mielenkiintoisemmista löydöksistä on, että psykologinen sitoutuminen on parempi selittäjä palvelun käyttöaikomukselle kuin asenne ja tyytyväisyys silloin kun palvelun käyttö perustuu hedonistisiin tekijöihin; kun palvelun käyttö pohjautuu utilitaarisiin syihin, asenne ja tyytyväisyys ovat parempia käyttöaikomuksen selittäjiä kuin psykologinen sitoutuminen. Väitöskirjan mukaan kuluttajan sitoutuminen on teoreettisesti ja liikkeenjohdollisesti relevantti markkinoinnin ilmiö, mutta enemmän tutkimusta tarvitaan kaikilla kolmella sitoutumisen osa-alueella.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.titleAdvancing the Consumer Engagement Concept: Insights into its Definition, Measurement, and Relationships
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-7790-0


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record