dc.contributor.advisor | Valtonen, Heli | |
dc.contributor.advisor | Karonen, Petri | |
dc.contributor.author | Lilja, Taneli | |
dc.date.accessioned | 2019-05-27T10:18:28Z | |
dc.date.available | 2019-05-27T10:18:28Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64216 | |
dc.description.abstract | Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisen sotilaan ruumiillisuutta sisällissodan jälkeisessä Suomessa vuosina 1919 - 1935. Ensisijaisena alkuperäislähteenä toimii suomalainen sotilaslehti Suomen sotilas. Lehdessä kirjoitettiin nimensä mukaisesti suomalaisesta sotilaasta, ja täten myös suomalaisen sotilaan ruumiillisuudesta, mahdollisimman hyvässä valossa. Tarkastelen alkuperäislähdettä seuraavan päätutkimuskysymyksen valossa: kuinka suomalaisen sotilaan ruumiillisuus on rakentunut? Käyttämäni lähiluku-metodi paljastaa Suomen sotilas -lehden artikkeleista nousevan käsityksen miehisyydestä sekä sotilaan ruumiillisuudesta. Tutkimukseni perustuu fenomenologisen teorian käsitykselle ruumiillisuudesta, minkä vuoksi suomalaisen sotilaan kokemus omasta ruumiistaan ja ruumiillisesta ympäristöstä ovat tutkimuksen kohteena.
Pro gradu -tutkielman rakenne muodostuu viidestä osasta. Ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimuskysymykset, aikaisempi tutkimuskirjallisuus, alkuperäislähteet, teorian ja metodit. Toisessa osassa taustoitetaan aihetta käsittelemällä miehisyyden militarisointia niin Euroopassa kuin Suomessa. Kolmannessa luvussa käsitellään suomalaisen alokkaan elämää ja ympäristöä itsenäisyyden jälkeisessä asepalveluksessa. Neljännessä luvussa tutkitaan suomalaisen sotilaan ruumiillisuutta fenomenologista teoriaa käyttäen. Lopuksi teen yhteenvedon aiheesta ja esitän mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.
Tutkielman keskeisin johtopäätös on, että itsenäisyyden jälkeisen Suomen asepalveluksella on ollut merkittävä vaikutus suomalaisten miesten ruumiillisuuteen. Sotien välisen ajan asepalveluksen ruumiillinen koulutus palveli käsitystä uhrautumisesta. Sodassa sotilaan tuli uhrata henkensä lisäksi oma ruumiinsa Suomen hyväksi. Armeijassa pyrittiin häivyttämään yksilöllinen, poikien ruumiillisuus ja tilalle rakennettiin kollektiivinen, sotilaan ruumiillisuus. Tärkeintä ei ollut se miltä näyttää, vaan se mihin pystyi ja kuinka itsensä kantoi. | fi |
dc.format.extent | 82 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Merleau-Ponty | |
dc.subject.other | fenomenologia | |
dc.title | Ruununraakkeja ja miehisiä miehiä : armeijan vaikutus miesten ruumiillisuuteen itsenäisyyden jälkeisessä Suomessa | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201905272829 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Historian ja etnologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of History and Ethnology | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Suomen historia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Finnish History | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3031 | |
dc.subject.yso | armeijat | |
dc.subject.yso | sotilaat | |
dc.subject.yso | ruumiillisuus | |
dc.subject.yso | alokkaat | |
dc.subject.yso | asepalvelus | |
dc.subject.yso | miehet | |
dc.subject.yso | maskuliinisuus | |
dc.subject.yso | maanpuolustuslehdet | |
dc.subject.yso | sisällissodat | |
dc.subject.yso | ruumis | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |