Mielenterveyspolitiikka ja talous : taloudelliset näkökulmat sosiaali- ja terveysministeriön hankkeissa

Abstract

Tutkimuksen aiheena on taloudellisten näkökulmien esiintyminen suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa. Taloudellisia näkökulmia on tutkimuksessa tarkasteltu talouden tasoja kuvaavien käsitteiden (terveydenhuollon talous, mikrotalous, makrotalous ja yhteiskunnan hyvinvointi) kautta. Tutkimuksen taustalla ovat suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa tapahtuneet rakennemuutokset 1980- ja 1990-lukujen aikana, joista keskeisimpiä olivat dehospitalisaatio, mielenterveyspolitiikan kunnallistuminen ja 1990-luvun laman seuraukset mielenterveyspalvelujärjestelmälle. Tätä kehitystä lähestytään Michel Foucault’n hallinnallisuuden (governmentality) käsitteen avulla, ja hallinnallisuuden käsite toimii tutkimuksen taustalla väljänä, tulkintaa tukevana viitekehyksenä. Tutkimusaineisto koostuu sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveyspoliittisten hankkeiden toimintaohjelmista ja toimenpidesuosituksista. Hankkeet Mielekäs Elämä!, Masto-hanke ja Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 toteutettiin vuosien 1998–2015 aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä ja laadullista teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen analyysirungon pääteemat muodostettiin edellä mainituista talouden tasoista, ja näitä täydennettiin yhdellä aineistolähtöisellä pääteemalla (yleinen mielenterveyttä koskeva talouspuhe). Alateemat muodostettiin aineistolähtöisesti. Tulosten perusteella mielenterveyspolitiikan talousajattelu on kustannuskeskeistä, mikä voi olla seurausta mielenterveyspolitiikan sairaus- ja häiriökeskeisyydestä. Pelkistettynä mielenterveyspolitiikan päättelyketju etenee siten, että mielenterveyspalveluiden niukat resurssit sekä kotitalouksien toimeentulo-ongelmat vaikuttavat negatiivisesti ihmisten mielenterveyteen, ja mielenterveyden häiriöt puolestaan vaikuttavat negatiivisesti kansantalouteen. Keskeisiä teemoja olivat palvelujärjestelmän resurssipula sekä työelämäosallisuuden merkityksen korostaminen mielenterveyttä tukevana tekijänä. Tutkimuksen perusteella mielenterveystyön professionaaliset ja sisällölliset kysymykset ovat irrallaan ylätason mielenterveyspolitiikasta.