Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPoskiparta, Marita
dc.contributor.authorTurunen, Marianne
dc.date.accessioned2019-04-26T06:09:33Z
dc.date.available2019-04-26T06:09:33Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63627
dc.description.abstractVäestötutkimusten perusteella suomalaiset liikkuvat vapaa-ajallaan ja arjen matkoillaan selvästi kansainvälisiä suosituksia vähemmän. Aktiivisten kulkutapojen, kuten pyöräilyn edistäminen paikallis- ja yhteiskuntatasolla vaikuttavat niin yhteiskunnan hyvinvointiin kuin talouteen, ympäristöön ja liikenteen sujuvuuteen. Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma tähtää pyöräilyn merkittävään lisäämiseen vuoteen 2030 mennessä. Tässä tutkielmassa pyrittiin toteuttamaan valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman linjausta pyöräilyn olosuhteisiin liittyvän tiedonkeruun parantamisesta. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää millaiset pyöräilyn fyysiset olosuhteet ovat eri kokoisissa Suomen kunnissa ja ovatko kuntien pyöräilyn kehittämispyrkimykset yhteydessä näihin olosuhteisiin. Tutkielma toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2018. Pyöräilyn fyysiset olosuhteet käsittivät kyselyssä pyöräväylien pituudet ja ylläpidon vastuutahot, pyöräily-yhteyksien laatutason ja pyöräväylien talvikunnossapidon. Pyöräilyn kehittämispyrkimykset käsittivät pyöräilyn edistämisohjelmat ja pyöräilypoliittiset päätökset. Perusjoukkona käytettiin kaikkia Manner-Suomen kuntia. Kyselyyn osallistui yhteensä 150 kuntaa, jolloin vastausprosentiksi saatiin 51. Kyselyyn vastanneet olivat kunnan pyöräilyn olosuhteista vastaavia henkilöitä tai työryhmiä. Kyselydata analysoitiin ristiintaulukoimalla ja tilastolliset merkitsevyydet testattiin Khiin neliötestillä, yksisuuntaisella varianssianalyysillä ja riippumattomien otosten t-testillä. Pyöräväyliä oli keskimäärin 126,0 kilometriä kuntaa kohden ja pyöräväylistä keskimäärin 63,5 prosenttia oli kunnan oman ylläpitovastuun alla. Kunnan ylläpitovastuuosuus kasvoi suurempia kuntakokoja kohden. Pyöräily-yhteyksien kokeminen hyväksi vaihteli sekä yhteystyypin että kuntakoon mukaan. Merkitsevä ero vastauksissa kuntakokoluokittain oli kokemuksissa pyöräily-yhteyksien laadusta keskustan lävitse. Pyöräväylien talvikunnossapidossa 60,4 prosenttia kunnista oli määritellyt riittävän hyvät laatuvaatimukset väylien talvihoitoon, mutta samalla 47,1 prosenttia pyöräilyn pääreiteistä hoidettiin yhä viereisen ajoradan luokituksen mukaan. Pyöräi-lyn kehittämispyrkimykset olivat yhteydessä ainoastaan pyöräväylien pituuteen ja kunnan ylläpito-osuuteen väylistä sekä kokemukseen siitä, että pyöräily-yhteydet keskustan lävitse ovat kunnassa hyvät. Eri kokoiset kunnat vaikuttavat olevan melko yhdenvertaisia pyöräväyliensä asukasmääriin suhteutetuissa pituuksissa. Pyöräväyliensä ylläpidosta kunnat vastaavat pääasiassa itse, joten kunnallisella päätöksenteolla ja toimilla on mahdollista vaikuttaa laajasti pyöräväylien laatuun ja kuntoon. Kunnissa saattaa olla kuitenkin hyvinkin eritasoisia pyöräily-yhteyksiä eri asutusalueilta keskustaan, kouluihin tai palvelukeskittymiin. Pyöräilyn edistämisohjelmilla on aikaisemmissa selvityksissä ja käytännön työssä havaittu olevan yhteyksiä merkityksellisiin pyöräilyn edistysaskeliin kunnissa (LVM 2018; Maijala 2011). Tässä tutkielmassa tarkasteltujen tekijöiden yhteys pyöräilyn kehittämispyrkimyksiin ei ollut aivan yhtä selkeä, mikä voi toisaalta johtua edistämis-ohjelmien ja päätösten tuoreudesta ja fyysisten olosuhteiden hitaasta muutosvauhdista.fi
dc.description.abstractAccording to recent population research, there is a substantial need for improvement in physical activity during leisure-time, in health enhancing physical activity and in active commuting among the Finnish population. A nationwide promotion program for walking and cycling aims at a significant increase of bicycling volumes by the year of 2030. This thesis is based on The Bicycling Conditions in the Cities of Finland -survey, which was a part of the aforementioned promotion program to improve data collection about bicycling conditions. The objectives of this thesis are to map the physical bicycling conditions in cities of Finland and to find out if there are connections between cities efforts to promote bicycling and their existing cycling conditions. This study was a web-based survey conducted in spring 2018. The survey data was composed of all Finnish continental municipalities. Municipalities received invitations to answer the survey by email. Overall, 150 cities participated, and the response rate was 51 percent. Respondents were either single agents or teams in charge of bicycling conditions in the city. Survey data was analyzed with crosstabs. Statistical significances were tested by chi-squared test, one-way analy-sis of variance and independent samples t-test. Participating cities had an average of 126,0 kilometers of bikeways and 63.5 percent of these ways fell under the responsibility of the municipality. The bigger the city-size category was, the higher the rate of responsibility was. The opinion that cycling connections were good, varied by the connection type and the city-size category. There were significant differences between opinions about cycling connections through city centers in different city-size categories. In total, 60.4 percent of respondent-cities reported that they reach quality standards in winter-time road maintenance, but at the same time 47.1 percent answered that their main routes of bicycling have the same maintaining classifications as the adjacent road. Efforts to promote bicycling did not correlate with cities bicycling conditions in the winter-time. Neither did they correlate with the most of the variables, except with the length of the bikeways, the rate of bikeway responsibility of the municipality and with the respondent’s opinion that the bicycling connections through the city center were sufficient. Finnish municipalities are highly responsible for the quality and the condition of bikeways in Finland. Therefore, cities have a decent chance to influence the bicycling rates in the population. It is possible that the descending trend of respondent satisfaction compared to the year 2010 (Maijala 2011) with respect to bicycling connections does not picture a real decline in conditions, but rather shows the heightened quality standards when it comes to cycling conditions. Previous studies and practical work have shown that promoting programs for bicycling correlate with significant developmental steps in the cities regarding the bicycling conditions (LVM 2018; Maijala 2011). In this thesis, the connections between physical cycling conditions and efforts to promote cycling were not this clear, which can be due to the slow pace of development in physical conditions and short period of time that programs and decisions have been in force.en
dc.format.extent59
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherpyöräilyn olosuhteet
dc.titleFyysiset pyöräilyn olosuhteet ja pyöräilyn edistäminen Suomen kunnissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201904262288
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysopyörätiet
dc.subject.ysoympäristösuunnittelu
dc.subject.ysopyöräily
dc.subject.ysokunnat
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysoliikenne
dc.subject.ysokulkutavat
dc.subject.ysopyöräilijät
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot