Show simple item record

dc.contributor.authorAlanen, Minna-Mari
dc.date.accessioned2019-02-07T06:56:15Z
dc.date.available2019-02-07T06:56:15Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62724
dc.description.abstractTämä pro gradu -tutkielma käsittelee personal trainer -koulutusta ja ammattia Suomessa. Se on muodoltaan kvantitatiivinen kyselytutkimus ja se lähestyy aihetta yksityisen sektorin toimijoiden näkökulmasta sijoittuen liikunnan yhteiskuntatieteiden tieteenalalle liikuntasuunnittelun ja osin myös liikuntapolitiikan sektoreille. Koska ammatille ei ole olemassa virallista ammattinimikesuojaa tai vähimmäisvaatimuksia nimikkeen käyttöön, voi periaatteessa kuka tahansa kutsua itseään personal traineriksi ja ohjata ja valmentaa toisia ihmisiä. Personal training ja personal trainereiden käyttö harjoittelun apuna on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa henkilökohtaisia valmentajia on käytetty harjoittelun ja valmennuksen apuna jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Tutkimuksen päätutkimusongelma on, kuinka personal training -koulutusta ja ammattia voitaisiin yhtenäistää ja kehittää entisestään. Lisäksi tutkimuksen avulla pyritään löytämään vastauksia siihen, kuinka personal trainereina toimivat määrittelevät personal trainer -ammatin. Kyselytutkimus tehtiin sähköisenä kyselynä ja sen kohderyhmäksi valittiin Facebookin ”Suomen personal trainerit” -ryhmä, jossa kyselyn julkistamishetkellä oli noin 2000 jäsentä. Vastauksia kyselyyn saatiin kahden uusintakyselyn jälkeen 88 kappaletta. Tutkimustuloksien perusteella koulutus nähdään alalla tärkeänä. Koulutusten vaatimusten yhdenmukaistaminen puolestaan koettiin tärkeäksi tekijäksi alan arvostuksen parantamisessa. Iällä tai työkokemuksella ei näytä olevan juurikaan merkitystä siihen, minkälaiset asiat nähtiin tärkeinä personal trainer -koulutuksessa tai mitkä asiat kertovat koulutuksen laadusta. Työkokemuksen pituudella ei myöskään näytä olevaan kovin suurta merkitystä, mitä aiheita oli koettu tärkeiksi työelämässä. Personal trainer -koulutukselle tarvittaisiin yhtenäiset laatukriteerit ainakin koulutusten pituudesta, pääsyvaatimuksista ja kouluttajien taustoista. Lisäksi kaikki personal trainer - koulutusta tarjoavat tahot pitäisi saada sitoutettua mukaan toimintaan ja viemään koulutuksen kehittämistä yhdessä eteenpäin.fi
dc.description.abstractThis Master thesis discusses personal trainer profession and personal trainer courses in Finland. It is a quantitative research and approaches the subject from the private sector operators’ point of view. The thesis positions itself in the field of social sciences of sport. Since there so far has not been official protection for the professional title or any minimum knowledge requirements to have the right to call oneself a personal trainer in Finland, basically anyone could call him- or herself a personal trainer and instruct and coach other people. As many other phenomena in sport and physical exercise business, also the concept of personal training and using personal trainers as help and motivators when practicing origins from the United States where professional personal trainers have worked since the early 20th century. The main research problem of this thesis is how personal trainer education and the field could be developed further into a more professional direction. Additionally the purpose of the thesis is to find out how personal trainers themselves define the profession. The research questionnaire was administered as an electronic survey and its target group was a ”Suomen personal trainer” group in Facebook. At the time of the launch of the survey there was approximately 2000 members in the group. The survey was repeated two times, and the total number of answered questionnaires was 88. According to the respondents, everyone working in the personal training field should have passed a personal trainer programme and the courses are highly appreciated among personal trainers. Based on the survey, there was not significant differentiation according to age, educational background or work experience among the respondents as to what kind of things were seen as important in personal training courses or when evaluating the course quality. Furthermore, work experience did not have a strong correlation on what subjects taught in course were seen as important when practicing the profession. The main findings of this Master thesis are that there should be common quality criteria for at least regarding the length of the Personal trainer courses, admission criteria and trainers’ background. Additionally, in order to increase the credibility of the trainings and appreciation of the profession, all organisations offering personal trainer courses should be committed to developing the field together.en
dc.format.extent121
dc.language.isofi
dc.titlePersonal trainer -koulutus ja ammatti Suomessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201902071453
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikunnan yhteiskuntatieteetfi
dc.contributor.oppiaineSocial Sciences of Sporten
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5032
dc.subject.ysoliikuntasuunnittelu
dc.subject.ysoliikunta-ala
dc.subject.ysoammatti-identiteetti
dc.subject.ysopersonal trainerit
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysokoulutus
dc.subject.ysonäyttötutkinnot


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record