dc.contributor.advisor | Komonen, Atte | |
dc.contributor.advisor | Várkonyi, Gergely | |
dc.contributor.author | Puumala, Ilkka | |
dc.date.accessioned | 2019-01-25T11:00:21Z | |
dc.date.available | 2019-01-25T11:00:21Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62612 | |
dc.description.abstract | Luonnon monimuotoisuus on tärkeää ekosysteemien ja ekosysteemipalveluiden säilymiselle, mutta maankäyttö uhkaa monien lajien selviämistä. Yksi suurimmista uhista monimuotoisuudelle on elinympäristöjen pirstoutuminen. Kääväkkäät ovat tärkeitä boreaalisten metsien puuaineksen hajottajia, mutta niiden kannanvaihteluista pirstoutuneessa metsämaisemassa tiedetään vähän. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kääväkkäiden kannanvaihteluita eristyneillä kuusivaltaisilla vanhan metsän laikuilla. Tutkimuksessa tarkastelin sekä metsälaikkujen että maisematason ominaisuuksien vaikutusta kääväkkäisiin. Keräsin aineiston Kuhmosta 16 metsälaikulta, joilla oli tehty kääväkäskartoitus vuonna 1997. Tutkin kahdeksaa kuusella elävää kääväkäslajia, joista 7 oli vanhan metsän indikaattorilajeja. Viidellä tutkimuslajilla metsälaikun elävän kuusen tilavuus korreloi positiivisesti kääväkkäiden asuttamien runkojen lukumäärän kanssa. Ruostekäävällä sekä metsälaikun että sen ympäristön elävän kuusen tilavuudella oli positiivinen korrelaatio asuttujen runkojen lukumäärän kanssa metsälaikuilla. 20 vuoden aikana aarnikäävän asuttamien runkojen määrä oli vähentynyt ja ruostekäävän asuttamien runkojen määrä oli lisääntynyt. Tulosten mukaan metsälaikun tuottavuudella on positiivinen vaikutus kääväkkäiden asuttamien runkojen määrään. 20 vuoden aikana ei havaittu selkeitä viitteitä sukupuuttovelasta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kääväkäslajit selviävät pitkiä aikoja elinvoimaisina pienilläkin metsälaikuilla, mikäli laikun tuottavuus on riittävää lahopuuresurssin muodostumiseksi. | fi |
dc.description.abstract | Biodiversity is important for the preservation of ecosystems and ecosystem services, but it is threatened by fragmentation of habitats. In boreal forests, wood-decaying fungi in the order Aphyllophorales are known for being vital in decaying coarse woody debris. However, little is known about their population dynamics in a fragmented landscape. The aim of this thesis was to study the population dynamics of Aphyllophorales in isolated old-growth forest fragments. I studied both the properties of the forest fragments and the area surrounding the fragments, and their effect on the number of Aphyllophorales individuals. I collected the data in Kuhmo from 16 spruce-dominated old-growth forest fragments, in which a polypore inventory was made in 1997. I studied eight species of Aphyllophorales, from which seven were indicator species for old-growth forests. The volume of living spruce trees in the forest fragments had a positive correlation with the number of logs inhabited in five of the study species. Phellinus ferrugineofuscus was affected positively also by the volume of living spruce trees within a two-kilometer buffer area around the fragments. In the last 20 years Phellinus nigrolimitatus had a decrease and Phellinus ferrugineofuscus had an increase in the number of logs inhabited. The results indicate that the productivity of the forest fragment has a positive impact on the number of Aphyllophorales individuals. No clear evidence of extinction debt was found with the study species in the 20-year period. It seems that wood-decaying fungi persist in isolated forest fragments if the productivity of the fragment is high, resulting in coarse woody debris as a resource for the species. | en |
dc.format.extent | 56 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | Boreaaliset metsät | |
dc.subject.other | sukupuuttovelka | |
dc.title | Kääväkkäiden kannanvaihtelu pirstoutuneissa vanhoissa metsissä | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201901251310 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Ekologia ja evoluutiobiologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Ecology and evolutionary biology | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4011 | |
dc.subject.yso | lahopuut | |
dc.subject.yso | kangasmetsät | |
dc.subject.yso | pirstoutuminen | |
dc.subject.yso | kääväkkäät | |
dc.subject.yso | käävät | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.accessrights | | |
dc.type.okm | G2 | |