Suomalainen nauta ilmastonmuutosuutisoinnissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista suomalaisia nautoja käsittelevä ilmastonmuutosuutisointi on. Laadullisen analyysin ja määrällisen tutkimuksen kohteena on Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden ja Ilta-Sanomien nautoja ja ilmastonmuutosta käsitteleviä artikkeleita. Tutkimuksessa testataan hypoteesia, jossa suomalainen tutkija väittää, että naudanlihan saama negatiivinen huomio on suhteeton. Tutkimuksessa käytetään hypoteesin pohjalta johdettuja tutkimuskysymyksiä, joita on kaikkiaan viisi. Pääajatuksena uutisoinnin suhteettomuuden tutkimisessa on ollut selvittää, että ketkä keskustelua käyvät, ja millaista tietoa naudoista tuodaan esille. Yhtä tärkeää on ollut selvittää, millaiset näkökulmat jäävät käsittelemättä. Hypoteesi on tutkimuksen mukaan tosi, mutta siinä on lieventäviä asianhaaroja. Hypoteesin totena olemista puoltavat uutisoinnin ongelmakeskeisyys, ja kirjoitustapa, jossa naudat leimataan ympäristön kannalta haitallisiksi, mutta väitettä ei perustella tarkoin luvuin ja tiedoin. Jos luvut kerrotaan, niiden perusteluja ei avata, ja ne jäävät siten irrallisiksi. Suomalaisen tuotantomuodon eroja verrattuna muiden maiden tuotantotapoihin tuodaan esille alle puolessa artikkeleista. Artikkeleissa ei juurikaan tuoda esille, että esitetyt luvut ovat maailmanlaajuisia keskiarvoja. Suhteettomuutta lieventää tutkimustulos, jonka mukaan suurin osa nautoja ja ilmastonmuutosta käsittelevistä artikkeleista käyttää tietolähteenään tutkijoita ja tutkimuksia. Suhteettomuutta lieventää myös se tosiasia, että naudat aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia.