Habermaslaisen julkisuuden subjekti poliittisen kansalaistoiminnan kategoriana tietoverkkoyhteiskunnassa

Abstract

Käsittelen tässä tutkielmassa tietoverkkoyhteiskunnan mukanaan tuomaa julkisuuden rakennemuutosta käyttäen hyväksi Jürgen Habermasin Julkisuuden rakennemuutos (1962) -teoksessa artikuloimia käsitteitä uudessa historiallis-materiaalisessa kontekstissa. Tarkastelen siis tietoverkon julkisuusaluetta habermaslaisen poliittisen julkisuuden toimijan – julkison – käsitteen näkökulmasta. Integroin habermaslaiseen julkisuuskäsitykseen tutkielman edetessä uusia ulottuvuuksia sekä teorian saaman kritiikin pohjalta että yhdistämällä julkisuusparadigmaan tietoverkon kannalta keskeisiä ominaisuuksia. Sovellan tätä uudelleenluentaa julkisuudesta tarkastellessani Internetiä poliittisen kansalaistoiminnan alueena julkisuusparadigman viitekehyksessä eli käsittelen sitä, kuinka tietoverkko vastaa teknologisesti habermaslaisen julkisen alueen funktioihin. Esitän tutkielmassa poliittisen kansalaistoiminnan historiallisen rakennemuutoksen Internetin aikakaudella. Tutkielman tavoitteena on tuottaa uusi luenta habermaslaisesta julkisuuden kategoriasta nykyaikaisen kommunikaatio- ja informaatioteknologian kontekstissa. Tämän tutkielman teoreettinen viitekehys tietoverkon julkisuusalueen tutkimukseen on yhtäältä yhteiskuntafilosofinen, toisaalta teknologinen – käsittelenkin tietoverkkoa historiallis-materiaalisena teknologiana, joka on syntynyt tiedonvälityksen ideologisen ja teknologisen kehityksen tuloksena läheisessä vuorovaikutuksessa kapitalistisen tuotantotavan muutoksen kanssa. Julkisuus habermaslaisessa mielessä muodostui omaksi yhteiskunnalliseksi sfäärikseen 1600–1700-luvun taitteessa Englannissa. Tämä julkisuuden sfääri kehittyi kapitalismin myötä intressien välittäjäksi yksityisen tavaranvaihdon ja valtion välille. Kapitalismin synnyttämä uusi porvarillinen luokka pyrki muuntamaan valtiollisen vallan auktoriteetin julkison valvomaksi, ja muutos tapahtui julkisuuden sfäärin kehityksenä. Kapitalistisen tuotantotavan kehitys on edelleen taustalla julkisuuden rakennemuutoksessa; nyt kyseessä on tietotalouden kehitys. Tietotalous on osa kapitalistista jatkumoa ja synnyttää niin ikään oman julkison ja toimintalogiikkansa. Tietoverkkoyhteiskunnassa pluralistiset julkisot muodostuvat teknologisesti.