dc.description.abstract | Verkkoon kytketty 6 kW aurinkopaneelisto on sijoitettu Saarijärven koulukeskuksen
katolle. Käytössä on SANYON HIT-sarjan aurinkokennoja. Paneeliston yhteyteen
on sijoitettu mittauskeskus ja erilaisia antureita. Näiden avulla kerätään dataa
paneeliston sähköntuotannosta ja sääolosuhteista, joissa paneelistot toimivat. Tätä
tutkielmaa aloittaessa aineistoa on kerätty yli kymmenen vuoden ajalta.
Aineiston analysointia varten dataa on jouduttu siistimään, sillä aineisto on osittain
puutteellista tai virheellistä. Lisäksi paneeliston hetkelliset hyötysuhteet ovat
hajaantuneet laajalle alueelle, jolloin sovitusten tekeminen koko datapistejoukkoon
ei ole järkevää. Aineistosta on poistettu analyysia varten kaikki selvästi virheellinen
data sekä ajan, joina Auringon säteilyteho on ollut alle 80W/m2. Analyysissä päädyttiin
lopulta käyttämään vain aurinkoisia kesäpäiviä, sillä muina vuodenaikoina
datapistejoukon hajonta oli huomattavaa. Oletettavasti tämä johtuu paneeliston
peittymisestä esimerkiksi lumen alle.
Aineiston siistimisen jälkeen jokaiselle datapisteelle on laskettu hetkellinen hyötysuhde.
Datapistejoukkoon voidaan tehdä lineaarinen sovitus, η(T) = α(T −
TSTC) + ηSTC. Sovitukset tehdään sekä koko aineistolle että eri säteilytehoille, kuten 100W/m2 ± 50W/m2, 200W/m2 ± 50W/m2 jne. Koko aineistoille tehdystä sovituksesta
saadaan parametreille arvoiksi α = −0,0603±0,0009 ja ηSTC = 16,42±0,02,
eli paneeliston hyötysuhde laskee noin 0,06 prosenttiyksikköä paneeliston lämpötilan
kasvaessa 1 °C. Muut sovitukset antavat samankaltaisia tuloksia.
Saadut tulokset vastaavat oletettua käytöstä, tosin teoreettisesti valmistajan
ilmoittamien järjestelmän ominaisuuksien perusteella saadaan kulmakertoimelle
hieman suurempi arvo. Sovituksesta saatava hyötysuhde STC-olosuhteissa, 16,0
%, on lähellä valmistajan ilmoittamaa hyötysuhdetta (16,5 %). Käytössä olevat aurinkokennot voivat siten saavuttaa valmistajan ilmoittaman hyötysuhteen myös
ilman laboratorio-olosuhteita. | fi |