dc.contributor.advisor | Kröger, Teppo | |
dc.contributor.author | Pulkkinen, Matti Erich | |
dc.date.accessioned | 2018-11-07T08:18:10Z | |
dc.date.available | 2018-11-07T08:18:10Z | |
dc.date.issued | 2018 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60148 | |
dc.description.abstract | Pro gradun tavoitteena oli tutkia Islannin toimintaa hyvinvointivaltiona vuoden 2007 finanssikriisin ja sen jälkeisten vuosien aikana. Tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat: Miten Islanti toimi hyvinvointivaltion näkökulmasta talouskriisin aikana ja sen jälkeen? Näkyivätkö Islannin toimenpiteet yhteiskunnan tukemiseksi talouskriisin aikana tai sen jälkeen?
Islannin taloudellinen tilanne huonontui äkisti 2007 vuonna, kun taloudellinen sektori menetti tasapainonsa ja Islannin valtion täytyi ryhtyä toimiin sen pelastamiseksi. Tilanne toi uusia haasteita Islannin kansalaisille, julkiseen rahoitukseen, työtilanteeseen ja Pohjoismaisen hyvinvointivaltion julkisiin palveluihin. Työssä käytettiin kvantitatiivisia menetelmiä Islannin tilanteen tutkimiseen 2007-2017 ajanjakson aikana. Tutkimukseen käytetyt tilastot on koottu Islannin tilastotieteenkeskuksesta sekä Eurostatista.
Islannin julkisia palveluja tutkittiin valtion kulujen sekä terveydenhoidon henkilökunnan ja potilaiden määrän suhteen. Työssä tutkittiin myös työttömien ja työssäkäyvien ihmisten määriä ikäryhmien, sukupuolen ja kokonaismäärän vuosittaisten lukujen mukaisesti. Tällä tavoin tutkimus antaa laajan pohjan työtilanteeseen ja siten ihmisten hyvinvoinnin tutkimiseen sekä siihen kysymykseen, miten tilanne on parantunut vuosien 2007-2017 aikana.
Hyvinvointivaltiona Islanti on onnistunut pitämään julkisen sektorinsa hyvällä tasolla taloudellisesti vaikeista vuosista huolimatta. Vaikka julkisen sektorin kulut kasvoivat finanssikriisin aikana, työttömyys on pysynyt kohtuullisissa luvuissa ja sittemmin laskenut. Julkinen taloustilanne on parantunut tulojen ja BKT:n kasvun myötä. Islanti on kyennyt pitämään kiinni julkisesta terveydenhuollosta, lastenhoidosta sekä eläkkeistä. Tällä on ollut suuri merkitys koko kansan hyvinvoinnin kannalta. | fi |
dc.description.abstract | The aim of the thesis was to study Iceland’s performance as a welfare state during and after the financial crisis in 2007. The research questions of this study are: How did Iceland function as a welfare state during and after the financial crisis? What visible evidence is there of Iceland’s measures to support society during and after the financial crisis?
Iceland’s financial situation suddenly deteriorated in 2007 when the country’s financial sector collapsed and had to be rescued by the state of Iceland. The financial crisis and the rescue operations brought new challenges to the Icelandic people, public finance, employment situation and the public services offered by this Nordic welfare state. This thesis employs quantitative methods to study Iceland’s situation during the years 2007-2017. The data has been collected from the Statistics Iceland and Eurostat.
Iceland’s public services were studied in terms of expenditures, but also in terms of healthcare staff-patient ratios. This thesis studies unemployment and employment levels between age and gender groups, and in terms of total figures per year. Studying the levels and figures has given a broad perspective on the employment situation, which reflects the welfare of the people of Iceland. One of the questions this thesis addresses is this: how has the employment improved between 2007-2017.
As a welfare state, Iceland has been able to maintain its public sector in spite of the financial difficulties of the years under consideration. Even though the expenditures increased in many parts of the public sector during the crisis, unemployment has remained moderate and has even decreased since. The public finance situation has also improved in terms of expenditures and growth of the GDP. Iceland has been able to maintain its public healthcare services, childcare and pension system. This has had a significant impact on the welfare of the entire population of Iceland. | en |
dc.format.extent | 62 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.subject.other | Iceland | |
dc.subject.other | Nordic country | |
dc.subject.other | Pohjoismaat | |
dc.subject.other | Islanti | |
dc.title | Iceland’s performance as a welfare state during and after the financial crisis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201811074641 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Yhteiskuntapolitiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Policy | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 209 | |
dc.subject.yso | julkiset palvelut | |
dc.subject.yso | hyvinvointivaltio | |
dc.subject.yso | finanssikriisit | |
dc.subject.yso | taloudelliset kriisit | |
dc.subject.yso | sosiaalipolitiikka | |
dc.subject.yso | talous | |
dc.subject.yso | public services | |
dc.subject.yso | welfare state | |
dc.subject.yso | financial crises | |
dc.subject.yso | economic crises | |
dc.subject.yso | social policy | |
dc.subject.yso | economy | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |