Käyttäjien asenteet ja odotukset tekoälyyn urheilussa ja terveydenseurannassa : case IBM Watson

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ihmisten asenteista ja odotuksista kehittyviä tekoälyteknologioita kohtaan urheilussa ja liikunnassa. Teknologian kehityksen myötä, myös tekoälyn kehitys- ja tutkimustyö lisääntyy jatkuvasti. Teknologiaan liitettävien asenteiden ja odotusten kriittisyydestä huolimatta, niitä on tutkittu hyvin vähän. Tässä tutkimuksessa asenteet ja odotukset rajattiin koskemaan urheilu- ja liikunta-alalla lisääntyviä tekoäly-teknologioita. Esimerkkeinä kehittyvistä tekoälyteknologioista hyödynnettiin Jyväskylän yliopiston ja IBM Watsonin kehittämiä käyttötapauksia. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotiin ymmärrys tekoälystä sekä sen kehityksen syistä ja perusteltiin aiherajaus. Tämän kautta tutustuttiin kirjallisuuteen asenteista ja odotuksista teknologiaa kohtaan. Kirjallisuudessa luotiin laajempi katsaus tekoälyteknologioihin terveydenseurannassa ja urheilussa. Empiirinen, teemahaastattelumenetelmällä kerätty aineisto rajattiin koskemaan liikunta-alalla aktiivisesti toimivia kilpaurheilu- ja valmennuspuolen yksilöedustajia. Empiirinen osio toteutettiin liikunta-alalla vaikuttavien henkilöiden kanssa tehtyjen haastatteluiden avulla. Saatuja vastauksia tulkittiin teemoittelun avulla. Negatiiviset asenteet ja odotukset tekoälyteknologioiden lisääntymisessä liittyi tietoturvaan, yksityisyyteen sekä kaupallistumiseen. Erityisesti tietojen kalastelu, sekä jatkuva seurannan tarve nähtiin yksityisyyttä rajoittavina tekijöinä. Kaupallistumisen koettiin laskevan luottamusta löytää luotettavimmat ratkaisut, ja vaikuttavan hintojen nousuun. Asenteet sensoreita ja puettavaa teknologiaa kohtaan olivat pääosin positiivisia, etenkin sairauksien seurannassa. Tekoälyn eniten käytetyimmistä kyvykkyyksistä, koneoppiminen ja tiedon käsittely koettiin hyödyllisiksi ja nähtiin tarvetta niiden käytölle myös kilpaurheilussa ja terveydenseurannassa. Automatisaatio ja luonnollisen kielen prosessointi sen sijaan ei herättänyt yhtä suurta luottamusta. Tutkielman keskeisimpänä havaintoina oli se, että tekoälyä ei hyödynnetä vielä kovin paljoa kilpaurheilussa, eikä sen uskota tuovan mitään merkittäviä hyötyjä tulevaisuudessakaan. Sen sijaan tekoälyteknologioiden ja erityisesti mobiiliterveysteknologioiden uskottiin olevan hyödyksi kilpaurheilun ulkopuolella, tavallisten liikuntaa harrastavien ihmisten sitouttamisessa kohti terveellisempiä elämäntapoja.

The aim of this study was to improve the understanding of attitudes and expectations towards artificial intelligence in sports and healthcare. Artificial intelligence technologies have evolved over time to a point where they are constantly researched and developed even further. Both the attitudes and expectations towards technology are extremely relevant topics that should be thoroughly investigated, yet they still are not widely researched. In this paper, attitudes and expectations were limited to artificial intelligence development in sports and healthcare. University of Jyväskylä and IBM Watson created case-examples that were used as examples of developed artificial intelligence. The current study was supported by an extensive literature review. Findings of the past literature allowed the researcher to make conclusions about what artificial intelligence is, and why it has been rapidly developing over the past years. In addition, some studies of attitudes and expectations about technology were reviewed. The empirical part of this research was executed through qualitative interviews, which were conducted among individuals in the sports industry. The answers were decoded by finding themes that consistently recurred during the interviews. Threats were linked to information security, privacy and commercialization. Especially phishing and round the clock monitoring were considered too restrictive. Commercialization was linked to increased costs and furthermore, it was found that commercialization might adversely affect finding the most reliable solutions. Sensors and wearable technology were considered highly effective, especially in the healthcare field. From the most popular capabilities of artificial intelligence, machine learning and intelligent data processing were seen the most effective, and it is likely that they will both be valuable in the future. Neither automatization nor natural language processing showed much promise. The main finding concerning the use of artificial intelligence powered mHealth solutions, was that it does not seem to provide any superior competitive advantage in the competitive sports industry. However, mHealth solutions may have potential outside of competitive sports, as they were seen relatively effective in encouraging people to engage in a healthier and more active lifestyle.