Luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset ja positiivinen mielenterveys Sydänliiton jäsenten kokemina

Abstract

Raatikainen, J. 2018. Luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset ja positiivinen mielenterveys Sydänliiton jäsenten kokemina. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 56 s., 4 liitettä.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa yksi yleisimmistä sairausryhmistä, ja niiden kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys on huomattava. Sydänliitossa luonnossa liikkumisen teema tulee vahvasti esiin vuonna 2018, ja sydänterveyden edistämisessä mielen hyvinvointi on nostettu yhdeksi painopisteistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Sydänliiton jäsenten luontoliikuntatottumuksia ja heidän kokemuksiaan luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi arvioitiin heidän positiivista mielenterveyttään ja sen yhteyttä taustatekijöihin ja terveystekijöihin sekä luontoliikunnan harrastamiseen.

Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen vastasi 413 henkilöä, ja vastausprosentiksi saatiin 31 %. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics (versio 24) -ohjelmaa. Positiivisen mielenterveyden ja taustatekijöiden, terveystekijöiden sekä luontoliikunta-aktiivisuuden välisiä riippuvuuksia analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja tilastollista merkitsevyyttä Khiin neliötestillä, t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Kvalitatiivisessa osuudessa tarkasteltiin kokemuksia luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksista sisällönanalyysin avulla.

Tutkimukseen vastanneista luontoliikuntaa harrasti useammin kuin kerran viikossa 78 % kesäaikaan ja 63 % talviaikaan. Tyypillisimmin luontoliikuntasuoritus kesti 30-60 min. Suosituimmat luontoliikuntamuodot olivat kävely tai sauvakävely, marjastus, sienestys tai muu luonnontuotteiden keräily ja pyöräily. Luontoliikunnalla koettiin olevan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Positiivisen mielenterveyden keskiarvo oli 25,85 (asteikko 7-35). Vastaajista 11 %:lla oli korkea, 78 %:lla kohtalainen ja 12 %:lla matala positiivinen mielenterveys. Positiivinen mielenterveys oli korkeampi naisilla, paljon luontoliikuntaa harrastavilla, hyvän terveydentilan ja fyysisen kunnon omaavilla sekä niillä, joilla ei ollut sydän- tai verisuonisairautta.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Sydänliiton jäsenet olivat aktiivisia luonnossa liikkujia. Luontoliikunta koettiin kokonaisvaltaista hyvinvointia lisääväksi. Luontoliikunnan elvyttävä ja mielen hyvinvointia kohentava vaikutus korostui. Positiivisen mielenterveyden vahvistamiseen tulee kiinnittää huomiota sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä ja sairastuneiden hoidossa. Lisätutkimuksia tarvitaan positiivisen mielenterveyden vahvistamisesta luontoliikunnan keinoin.

Raatikainen, J. 2018. The wellbeing effects of green exercise and the positive mental health experienced by members of the Heart Association. University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences, Health education and health promotion, Master´s thesis, 56 pp., 4 appendices. Cardiovascular diseases are one of the most common diseases in Finland and their public health and economic significance is considerable. The outdoor recreation theme is strongly highlighted in 2018 in the Heart Association, and in promoting heart health mental well-being has become one of the focal points. The aim of this study was to find out about the green exercise habits of members of the Heart Association and their experiences of the wellbeing effects of green exercise. In addition, were evaluated their positive mental health and it´s connection to background factors and health factors as well as their green exercise activity.

The data was collected by an electronic questionnaire. The survey was answered by 413 people and the response rate was 31%. The data was analyzed by using IBM SPSS Statistics (version 24) software. Relationships between positive mental health and background factors, health factors, and green exercise activity were analyzed by using cross tabulation and statistical significance was tested by using Chi-square test, t-test, and one-way analysis of variance (ANOVA). The qualitative section looked at experiences of the wellbeing effects of green exercise thought content analysis.

More than once a week, 78% of the respondents were exercising in natural environment during the summertime and 63% of the respondents in the wintertime. Typically, the green exercise performance lasted 30-60 min. The most popular forms of green exercise were walking or Nordic walking, berry picking, mushroom picking or other gathering of natural products and cycling. The green exercise seemed to have physical, psychological and social wellbeing effects. The average positive mental health was 25.85 (scale 7-35). Of the respondents, 11% had high, 78% moderate and 12% low positive mental health. Positive mental health was better for women, people with having good health and physical condition, those who did not have cardiovascular disease and were active green exercise enthusiasts.

According to this study it can be said the members of the Heart Association were active green exercise enthusiasts. The green exercise was experienced to increase holistic wellfare. The restorative effect and effect of increasing the mental wellbeing was emphasized. Attention should be paid to strengthen positive mental health in the prevention and treatment of cardiovascular disease. Further studies are needed to find out possibility to strengthen positive mental health by means of green exercise.