Vuonna 2001 syntyneiden juniorijääkiekkoilijoiden 2 x 2 tavoiteorientaatio ja syntymäkuukauden vaihtelu

Abstract

Motivaatio ja syntymäkuukauden vaihtelu ovat osana monia tekijöitä, jotka ovat vaikuttamassa nuoren urheilijan kehittymiseen kohti huippua. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää nuorten jääkiekkoilijoiden 2 x 2 tavoiteorientaation, pelaajien tason, koetun tason, pituuden ja painon sekä syntymäkuukauden yhteyksiä toisiinsa. Tutkimuksen aineisto on koottu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen teettämällä kyselyllä vuoden 2016 aikana. Kyselyyn osallistui 339 vuonna 2001 syntynyttä jääkiekkoilijapoikaa, jotka olivat kyselyyn vastatessaan 14-15 –vuotiaita. Tutkimuksessa kohdejoukko on jaettu kolmeen ryhmään: U-16 maajoukkue, Pohjola –leirille valitut, mutta maajoukkueen ulkopuolelle jääneet ja muut pelaajat. Tämän työn tilastolliseen analysointiin on käytetty IBM SPSS Statistics 22 –ojelmaa. Aineistoa on analysoitu muuttujien keskiarvojen, keskihajontojen ja prosenttijakaumien suhteen. Muuttujien välisien yhteyksien tarkasteluun on käytetty yksisuuntaista ANOVA-varianssianalyysiä, ttestiä sekä khiin neliötestiä. Tutkimuksen mukaan maajoukkuepelaajat ja Pohjola –leirille valitut saivat tilastollisesti merkitsevästi korkeampia arvoja 2 x 2 tavoiteorientaation tehtävälähestymisen ja suorituslähestymisen osalta muihin pelaajiin verrattuna (p< .05). Myös pelaajat, jotka uskoivat pelaavansa kansainvälisellä huipputasolla juniorivuosien jälkeen, saivat tilastollisesti merkitsevästi korkeampia arvoja lähestymisulottuvuuksista kuin pelaajat, jotka eivät osanneet sanoa missä pelaavat tai pelaajat, jotka uskoivat pelaavansa harrastekiekkoa. Maajoukkuepelaajat olivat tilastollisesti merkitsevästi pidempiä ja painavampia kuin Pohjola – leirin ulkopuolelle jääneet pelaajat. Syntymäkuukautta tutkittaessa maajoukkuepelaajista 78 % oli syntynyt ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Pohjolaleirin ulkopuolelle jääneistä pelaajista vain 53 % oli syntynyt ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana syntyneet olivat tilastollisesti merkitsevästi pidempiä kuin vuoden viimeisen neljänneksen aikana syntyneet. Kahden ensimmäisen neljänneksen aikana syntyneet olivat myös merkitsevästi painavampia kuin viimeisen neljänneksen aikana syntyneet. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että korkeamman tason pelaajat saivat muita korkeampia arvoja 2 x 2 tavoiteorientaation lähestymisulottuvuuksista. Korkean tason pelaajat kokevat myös oman tasonsa paremmaksi kuin alemmalla tasolla pelaavat. Maajoukkueeseen näyttäisi tutkimuksen perusteella valikoituvan helpommin alkuvuodesta syntyneitä ja suurikokoisia pelaajia. Syntymäajankohdan ja tavoiteorientaation väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Suhteellisen iän ilmiö tulisikin ottaa huomioon maajoukkuevalinnoissa, jotta myös loppuvuodesta syntyneille taataan tasapuolinen mahdollisuus laadukkaaseen harjoitteluun ja sopivan tasoisiin otteluihin. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, mistä tavoiteorientaation erot johtuvat ja miten suhteellisen iän vaikutusta voitaisiin vähentää. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hyvillä pelaajilla tavoiteorientaation lähestymisulottuvuudet ovat koholla, mutta tulokset eivät kerro, onko se syy hyvään menestykseen vai pikemminkin seurausta hyvästä menestyksestä.

Motivation and month of birth are among of many factors affecting an athlete’s development to the top. The aim of this study was to research how 2 x 2 achievement motivation, skill level, perceived skill level, height and weight and month of birth were related to each other. The sample included 339 male ice hockey players who were born in 2001. The data was collected with a questionnaire designed in KIHU - Research institute of Olympic Sports in 2016. The sample was divided to three level groups: U16 boys national team, Pohjola –camp participants who were not selected to the national team and other players. For the statistical analysis we have used IBM SPSS Statistics 22 analysis program. In the data analysis, we studied the means, standard deviations and percentages of the variables. For the analysis of the relations of different variables, was used One-way ANOVA variance analysis, T-test and Chi-square test. According to the results the U16 national team and other Pohjola –camp participants scored significantly higher in 2 x 2 mastery approach and performance approach goals compared to other players (p< .05). Also, the players who believed that they would play in international level after youth competition years scored significantly higher values in approach goals than the players who believed that they would play in recreational level or who did not know in which level they were going to play. The national team players were also significantly taller and heavier compared to players who weren’t invited to the Pohjola –camp. When examining the month of birth, it was found that 78 % of players selected to the national team were born within the first six months of the year. From the players who were not invited to the camp, only 53 % were born within the first six months. The subjects born during the first three quartiles of the year were significantly taller than the players born in the last quartile. Also, the players born within the first two quartiles were significantly heavier than ones born in the last quartile. As a conclusion, it can be stated that higher level players differed in 2 x 2 achievement motivation by scoring higher points in approach goals. Higher level players had also higher perceived skill level. Players are also more easily selected to the national team if they are bigger or were born at the beginning of the year. No relation between birth month and points in approach goals was discovered. The phenomenon of relative age should be taken in to account when selectors make decisions for the national teams. That provides more even opportunities for the players born at the end of the year to be selected and get international experience and high-level training environment. In the future, it is important to examine the factors causing the differences in achievement motivation and to find how to decrease the effect of relative age. Based on this study it cannot be said if the good success in sports was the reason behind high approach motivation or is it the outcome of high higher approach motivation.