Vanhemmuuden uupumuksen yhteys perhetyyppiin, koulutukseen, koettuun perheen toimeentuloon, lasten hankintatoiveisiin ja stressitekijöihin, sekä vanhemmuuteen toivottu tuki

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma on osa Jyväskylän yliopistossa keväällä 2018 aloitettua vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijöitä kartoittavaa VoiKu –tutkimusta. Tutkittavien aineisto kerättiin avoimella internetkyselyllä. Tutkimusaineistossa oli 1490 lapsiperheen vanhempaa. Tutkielmassa selvitettiin vanhemmuuden uupumisen yhteyttä perhetyyppiin, vanhemman koulutustasoon, koettuun perheen toimeentuloon, vanhemmuutta rasittaviin stressitekijöihin ja lastenhankintatoiveisiin. Lisäksi haluttiin selvittää vanhempien omia toiveita vanhemmuutensa tueksi. Tutkimusaihe on merkittävä, sillä vanhemmuuden uupumista ei ole aiemmin tutkittu yleisväestöllä Suomessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys, käsitteistö ja kyselylomake perustuvat kansainvälisen IIPB -tutkimushankkeen (International Investigation of Parental Burnout) formaattiin. Tämän tutkimuksen tekijät lisäsivät kysymyslomakkeeseen kysymykset uupumisen yhteydestä lastenhankintatoiveisiin, vanhempana jaksamista rasittavista stressitekijöistä sekä avoimen kysymyksen vanhempien toivoman tuen muodoista. Tausta- ja stressitekijöiden ja lastenhankintatoiveiden yhteyttä vanhemmuuden uupumiseen tutkittiin ristiintaulukoinnin, yksisuuntaisen varianssianalyysin, Kruskal-Wallisin testin ja Spearmannin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Avoimen kysymyksen vastaukset luokiteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vastaajien keskuudessa vanhemmuuden uupumus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä perhetyyppiin siten, että yksinhuoltajaperheissä vakavan uupumisen riski oli suurempaa verrattaessa sitä kahden vanhemman ja uusperheiden vanhempien uupumiseen. Myös vanhempien koulutuksella oli merkitystä uupumiseen; ammattikoulun käyneillä riski vakavimpaan uupumiseen oli opistotason ja korkeakoulun käyneisiin verrattuna kohonnut. Merkittävin yhteys löytyi koetun perheen toimeentulon ja uupumuksen väliltä. Heikommin toimeentulevilla vakavan uupumuksen osuus oli korostunut, ja paremmin toimeentulevilla uupumus oli odotusarvoa vähäisempää. Myös elämäntilanteeseen liittyvät stressitekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vanhemmuuden uupumukseen. Lastenhankintatoiveiden ja vanhemmuuden uupumisen välillä oli tilastollinen yhteys siten, että kaikkein uupuneimmat kertoivat vähemmän uupuneita useammin uupumuksensa vaikuttaneen toiveisiinsa hankkia lisää lapsia. Avoimen kysymyksen vastaukset paljastivat vanhempien toivovan vanhemmuutensa tueksi ensisijaisesti käytännön apua (erityisesti lastenhoitoapu) ja lähipiirin tukea. Vastausten perusteella nykyiset perhepalvelut eivät täysin vastaa tämän ajan vanhempien tarpeita, ja erityisesti arkisen kotiavun saaminen on riittämätöntä. Tulokset osoittivat, että vanhempien hyvinvointiin tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Erityisesti yksinhuoltajavanhempien ja heikossa taloudellisessa asemassa olevien perheiden tukeminen niin perhetyön, sosiaalisten verkostojen, yhteiskunnan turvaverkon kuin taloudellisten helpotusten kautta voi edistää heidän jaksamistaan. Lapsiperheiden hyvinvoinnilla voidaan mahdollisesti vaikuttaa myös syntyvyyteen. Koska aihealue on kuitenkin vielä nuori, on vanhemmuuden uupumisen tutkiminen vielä jatkossa tarpeen.

This study was a part of VoiKu research project, which started at the University of Jyväskylä in spring 2018 and in which parental resources and burden factors were investigated. The data was collected by an open Internet survey, the total amount of the participants was 1490 parents. The aim of this study was to investigate the associations of family type, educational level, perceived family income, acquisition of children, and stress factors with parental burnout (PB). In addition, the aim was to investigate the support parents hope for to strengthen their parenthood in everyday life. The current study is important because parental burnout has not been investigated earlier in general population in Finland. The theoretical framework of the study is based on international IIPB survey (International Investigation of Parental Burnout). The authors of the current study completed the questionnaire by adding questions of our own interests, such as the connections between parental burnout and acquisition of children, and PB and stress factors, and an open question about the support parents hope for to strengthen their parenthood. The connections of the chosen variables with parental burnout were investigated by cross-tabulation, One-Way ANOVA, Kruskal-Wallis test and Spearmann’s correlations. The answers of the open question were classified by content analysis. We found a significant correlation between family type and PB; in single families the risk of severe PB was greater than in two-parent families and blended families. The educational level of the parents was also significantly associated with PB; the parents with vocational school degrees reported higher PB levels than parents with academic degrees. The most significant correlation was found between perceived family income and PB. The parents with weakest perceived family income reported the highest level of PB and the self-reported wealth was associated with lower level of PB. Also, the stress factors positively correlated with PB. The results showed further that the most exhausted parents reported more often than less exhausted parents that the parental burnout had affected their decision on the acquisition of children. The answers for the open questions revealed that parents hope for practical support (especially childcare) for their everyday life. In addition, the support of spouse, family, relatives, and friends is essential. Based on these results, it can be concluded that the society should pay more attention on family services. At this moment they seem not to be sufficient or fullfill expectations of modern families. In overall, more attention should be paid on the welfare of families, especially in single parent families and families with low income. The families could be helped in many ways, for example by working with them, helping with their financial needs and supporting their social networks and social safety nets. The well-being of parents can have an impact on birthrate, as well. Because the issues of the current study have not yet been largely investigated, the need for further investigation is obvious.