Ympäristökorvauksen rooli taistelussa monimuotoisuuskatoa vastaan Etelä-Savossa

Abstract

Maatalouden tehostuminen 1960 -luvulta on aiheuttanut laajasti ympäristöjen häviämistä, pirstoutumista ja huonontumista. Nämä puolestaan aiheuttavat maailmanlaajuista monimuotoisuuden vähenemistä. Monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi on tehty useita sopimuksia, viimeisin sopimuksista on Nagoyassa tehty 10-osapuolikokouksen sopimus. Sen allekirjoittaneet maat sitoutuivat pysäyttämään monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä ja saavuttamaan monimuotoisuuden hyvän tason vuoteen 2050 mennessä. Tämä sopimus on täytäntöön pantu Suomessa mm. maataloudessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta maatalouden ympäristökorvausjärjestelmällä. Maatalouden ympäristötuen on aikaisemmin todettu vähentäneen ravinnehuuhtoumia vesistöihin ja lisänneen lintujen elinmahdollisuuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vaikuttaako nykyinen ympäristökorvaus tilojen maankäyttöön Etelä-Savossa eli onko uudistettu ympäristökorvaus hyvä väline monimuotoisuuden suojelussa. Tutkittiin myös millaisena ympäristökorvaus koetaan viljelijöiden keskuudessa. Tuen vaikuttavuutta maankäyttöön tutkittiin keräämällä tilojen maankäyttötiedot viideltä vuodelta. Näistä vertailtiin edellisen ja nykyisen ohjelmakauden pinta-ala osuuksien erotuksia. Lisäksi toteutettiin viljelijöille suunnattu kyselytutkimus, joka tuotti selittävää informaatiota tutkimukseen. Viljelijöiden, etenkin tuesta luopuneiden, keskuudessa ympäristökorvaus koettiin vaikeaselkoiseksi. Järjestelmän vaikeaselkoisuus kertoo todennäköisesti siitä, että ympäristökorvauksen koulutuksissa on epäonnistuttu. Ei siis olla saavutettu Manner-Suomen maaseutuohjelman tavoitteita viljelijöiden kouluttamisesta. Kasvinviljelytiloilla monivuotisten nurmikasvustojen määrä on lisääntynyt, näin etenkin tuesta luopuneilla tiloilla. Tuesta luopuneiden tilojen piirteet, kuten pienempi tilakoko ja viljelijän vanhempi ikä, kertovat aktiiviviljelyn loppumisesta. Tällöin on aloitettu monivuotisten nurmikasvustojen viljely. Tämä on monimuotoisuuden kannalta positiivinen asia, sillä peltojen monivuotisten kasvustojen on havaittu edistävän monien eliölajien elinmahdollisuuksia ja näin ollen monimuotoisuutta. Synkkänä puolena saattaa kuitenkin olla toisaalta peltojen raivaamisen lisääntyminen ruoantuotannon ylläpitämiseksi.

The Green Revolution in agriculture, which started in 1960’s, has caused heavy damage to the environment. Habitats have been lost, fragmented and degraded, causing worldwide biodiversity loss. There have been many contracts made worldwide to stop biodiversity loss and latest one is the COP 10 decision X/2 from the Nagoya summit. Those countries that signed this contract engaged in halting the biodiversity loss until 2020 and to achieve a good level of biodiversity by 2050. In Finland this contract has been implemented in agriculture by the Continental-Finland countryside improvement program 2014 - 2020. This program contains a so called environmental subsidy system. That e.g. decreased the nutrient leaching to surface waters and improved bird habitats during earlier years. This study examined the current environmental subsidy in the region of Southern-Savonia, whether the revised aid has an influence to the land use in the farms and if it therefore conserves biodiversity. The study also investigated how farmers felt about the environmental subsidy. To examine influence of the subsidy to the land use, there was data collected about the individual farm land use from the last five years. That was compared to the area percentages of the current and previous aid program seasons. Additionally, there was a survey, which produced explanatory information to the research. Farmers, especially those who gave up the subsidy, experienced that the environmental subsidy is complicated. This may tell that education have failed which means that educating farmers target will not accomplish. In plant growing farms amount of multiyear plant fields have increased, especially with those farms which didn’t continue in subsidy. Farmers who didn’t continue in subsidy were older and their farms were smaller. So they have started to grow multiyear plants. This development has a positive impact for biodiversity, because growth of multiyear plant in the fields improves species´ living conditions, and therefore it benefits biodiversity. On the other hand, forest clearance may increase in the future to maintain food production.