Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPalonen, Teija
dc.contributor.authorAnkkuri, Tero
dc.date.accessioned2018-06-29T07:57:09Z
dc.date.available2018-06-29T07:57:09Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58790
dc.description.abstractLohkoketjuteknologia tuli tietoisuuteen vuonna 2008, kun sitä käytettiin maailman ensimmäisen kryptovaluutan, Bitcoinin taustalla. Lohkoketjun merkitys huomattiin heti, mikä näkyikin huomattavana määränä muiden kryptovaluuttojen syntymisenä. Lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää kryptovaluuttojen lisäksi myös muihin tarkoituksiin, ja esimerkiksi maailman isoimmat pankit tutkivat lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia, mukaan lukien Yhdysvaltain keskuspankki sekä Euroopan keskuspankki. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutettavan tutkielman tarkoituksena on antaa pintapuolinen käsitys lohkoketjun toimintaperiaatteista, hyödyntämiskohteista sekä haasteista. Tutkielmassa perehdytään myöskin lohkoketjuteknologian keskiössä oleviin konsensusmekanismeihin, kuten Bitcoinissa käytettävään proof-of-work -mekanismiin. Lohkoketjuteknologian perimmäinen idea on, että verkon osapuolista jokainen pitää hallussaan täsmälleen samaa tietoa. Mikäli tietoja halutaan muuttaa, verkon osapuolien täytyy päästä asiasta yhteisymmärrykseen eli konsensukseen. Tämän vuoksi olemassa olevia tietoja on todella vaikea muuttaa, mikä on yksi lohkoketjuteknologian suurimmista hyödyistä. Konsensukseen voidaan päästä eri tavoilla riippuen valitusta konsensusmekanismista. Suurimmat kryptovaluutat käyttävät proof-of-work -mekanismia, eli todistetta tehdystä työstä, mutta esimerkiksi Ethereum on siirtymässä käyttämään proof-of-stake -mekanismia, eli todistetta panoksesta. Käytetty konsensusmekanismi on avainasemassa lohkoketjun toiminnassa, ja esimerkiksi Bitcoinin tapauksessa sen käyttämä konsensusmekanismi on syy sen globaalisti merkittävään virrankulutukseen.fi
dc.description.abstractBlockchain technology came into public knowledge in 2008, when it started to serve as the principle technology behind Bitcoin, the first cryptocurrency. The relevance of blockchain was noticed immediately, which was indicated by a notable number of new cryptocurrencies being born. Despite blockchain being utilized mainly by cryptocurrencies at first, it can be used for other purposes also. For example, the biggest banks in the world are currently investigating the possibilities of blockchain, including Federal Reserve System and European Central Bank. The purpose of this paper, composed as a literature review, is to look into the the superficial principles behind blockchain, its applications and challenges. Solutions in the core of blockchain, being a variety of different consensus mechanisms, is also examined. The eventual principle behind blockchain is that all the participants in the network hold the exact same information. If there appears a desire to change this information, the network has to come to an agreement, or consensus. This is why the existing information is extremely challenging to alter, which is one of the greatest benefits of the blockchain. Consensus can be reached in different ways, there being a variety of different consensus mechanisms. Proof-of-work and proof-of-stake are examples of those mechanisms. There are great differences between these mechanisms, and for example, the proof-of-work mechanism behind Bitcoin is the reason for its globally remarkable electricity usage.en
dc.format.extent31
dc.language.isofi
dc.subject.otherlohkoketju
dc.subject.otherkonsensus
dc.subject.otherkryptovaluutta
dc.subject.otherbitcoin
dc.subject.otherethereum
dc.titleLohkoketjuteknologiasta ja sen konsensusmekanismeista
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201806293416
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosInformaatioteknologiafi
dc.contributor.laitosInformation Technologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTietojärjestelmätiedefi
dc.contributor.oppiaineInformation Systems Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysomaksutavat
dc.subject.ysosähköinen raha
dc.subject.ysosovellukset (tietotekniikka)
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).en


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot