The needs for professional communicative repertoire, and the effects of it on the employees in a global technology industry company based in Central Finland

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Keski-Suomessa sijaitsevan, globaalissa omistuksessa olevan teknologia-alan yrityksen työntekijöiden kielivarantoa ja yrityksen toiveita sen suhteen. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kuinka kielitaidon tarpeet työtehtävissä, sekä työympäristössä vaikuttavat työntekijöiden ammatillisen identiteetin muodostumiseen, sekä kokemukseen työyhteisöön kuulumisesta. Tutkimus on tehty yhteistyössä yrityksen kanssa, ja tähän liittyen on myös toteutettu Kandidaatin tutkielma (Hiekkavirta 2017), jossa tarkasteltiin lähemmin yrityksen kielivarannon tarpeen eri lajeja ja kielikoulutustarpeita.

Tutkimusaineistoa lähestytään sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusaineisto on kerätty käyttäen kahta eri metodia. Ensimmäinen osa aineistoa on haastattelu, joka on toteutettu yrityksen johtotiimin kanssa. Haastattelun tavoitteena on saada tietoa siitä, miten yrityksen johto näkee yrityksen kielivarannon tarpeet ja sen vaikutukset. Toinen osa aineistosta on kerätty koko yrityksen henkilöstöltä kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen tavoitteena on ollut saada tietoa henkilöstön kokemuksista kielivarantoon ja sen vaikutuksiin liittyen.

Tulokset osoittavat, että odotukset kielivarannon suhteen ovat edelleen hyvin selkeästi jaottuneet niin, että toimistotyöntekijöille kielivaranto koetaan olevan edellytys työn tekemiselle, ja tuotannon työntekijöiden kielivaranto koetaan olevan vain hyvä lisä. Tätä eroa perustellaan työtehtäviin liittyvillä tarpeilla, mutta samalla huomioidaan, että myös toimistossa on työtehtäviä, joissa kielivaranto ei ole oleellinen. Kielikoulutusta tarjotaan työtehtäviin perustuvasti, kuitenkin toimiston työntekijöille rajattomasti. Tuotannon työntekijät perustelevat omaa käsitystänsä oman kielivarannon tarpeettomuudesta osittain myös kielikoulutuksen puutteella; jos heille mahdollisuutta ei tarjota, ei se varmaan ole tärkeää –ajatuksella. Johtohenkilöstön toiveet taas tuotannon työntekijöiden kielivarannosta ovat olemassaolevia, mutta keskittyvät tulevaisuuden tarpeisiin.