Helsingin NMKY:n Yökoris-toimintamalli ja sosiaalinen pääoma

Abstract

Tutkimukseni käsittelee Helsingin NMKY:n alla toimivaa matalan kynnyksen liikuntaa tarjoavaa Yökoris-konseptia. Yökoris on toimintamalli, jossa matalan kynnyksen liikunnan avulla pyritään tarjoamaan nuorille ja nuorilla aikuisille ensisijaisesti mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Toiminnan toinen aspekti on mahdollisuus tarjota myös syvempää tukea sitä tarvitseville joko Yökoriksen omien verkostojen tai Helsingin NMKY:n eri palveluiden ja yhteistyötahojen kautta. Tutkimukseni tarkastelee toimintamallin vaikuttavuutta yksilöiden näkökulmasta. Tutkimuksen viitekehyksenä on sosiaalisen pääoman käsite, jota sovellan yksilöhyödykkeen perspektiivistä. Tutkielman tavoitteena on saada selville, minkälaisia sosiaalisia pääomia ja resursseja työskentely Yökoriksessa työntekijöille antaa. Keskityn tutkimuksessa eri sosiaalisen pääoman lajeihin; yhdistävään, sitovaan ja linkittävään. Aineisto koostuu kuudesta Yökoriksessa työskennelleen henkilön haastattelusta sekä omasta kahden kuukauden mittaisesta kenttätyöjaksosta Yökoriksen työntekijänä. Tutkimuksen kenttätyöjakso suoritettiin kesä-elokuussa vuonna 2017. Haastatelluista viisi oli miehiä ja yksi nainen. Kaikki heistä olivat osallistuneet Yökoriksen toimintaan vähintään kahtena kesänä. Haastattelut analysoitiin laadullisesti ja kenttätyöaineisto sidottiin osaksi tutkimusaineistoa. Tutkimuksen perusteella Yökoriksessa työskentely kartutti osallistujien sosiaalista pääomaa. Yhteenkuuluvuus ja sosiaalisen verkoston laajeneminen olivat kokemuksia, jotka mahdollistivat osallistujille eriasteisia resursseja. Yökoriksen osallistujilleen luoma sosiaalinen pääoma näyttäytyi ensisijaisesti yhdistävänä, mutta myös linkittävän pääoman osuus eri NMKY:n verkostojen kautta nousi merkittäväksi. Yökoriksen avulla saatu tuki oli haastatelluille tärkeää hyvinvoinnin kannalta ja tuen katsottiin auttavan tulevaisuudessa sen avaamien vaihtoehtojen kautta. Tutkimukseni on tapaustutkimus Yökoris-konseptista, mutta sen yksinkertainen toimintamalli toimii hyvänä esimerkkinä liikunnan sosiaalisista hyödyistä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikunta on parhaimmillaan tehokas väline syrjäytymisen ehkäisemiseen ja sen avulla on mahdollista edistää integroitumista yhteiskuntaan.

My thesis is a study regarding the Helsinki NMKY’s Yökoris concept for easily accessible exercise. Yökoris is an operational model where the aim is to provide easily accessible exercise for youth and young adults. Additionally, the concept can provide deeper support to those in need, either through the own networks of Yökoris or the various services and cooperation partners of Helsinki NMKY. My research examines the effectiveness of the operating model from the individuals’ point of view. The concept of social capital acts as the framework of this research, and I apply it from the perspective of private good. The purpose of the thesis is to map the social capital and resources that working in Yökoris gives to the employees. In the research I focus on the various types of social capital; bridging, bonding and linking. The material consists of six interviews with Yökoris employees and my two-month fieldwork as an employee. The fieldwork was conducted in June-August 2017. Five of the interviewees were men and one was a woman. All of them had worked with Yökoris's during at least two summers. A qualitative analysis was used for the interviews and the field work material was bound into the research material. Based on the study, working with Yökoris gained the participants’ social capital. Cohesion and the expansion of the social network enabled a variety of resources to the participants. Working with Yökoris formed primarily bridging social capital, but also the amount of linking social capital formed by the networks of NMKY was significant. The support provided through Yökoris appeared to be important regarding the well-being of the participants and it was thought to be helpful in the future through the options it provides. My research is a case study of the Yökoris concept, but its’ simple operational model is a good example of the social benefits of physical activity. The results of the research show that physical activity is at its best an effective tool for preventing social exclusion and can be used to help the person’s integration to society.