”Juurista ylypee”: Murteet ja paikallinen identiteetti suomenkielisessä rap-lyriikassa

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee murteiden käytön funktioita suomenkielisessä rap-lyriikassa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on hiphop-kulttuurille ominainen paikallisidentiteettien rakentuminen. Murteellisten valintojen funktioita onkin tutkittu ensisijaisesti suhteessa identiteettien diskursiiviseen rakentumiseen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Minkälaisia murrepiirteitä suomenkielisessä rap-lyriikassa hyödynnetään? 2) Minkälaisia funktioita suomenkielisen rap-lyriikan murteellisella aineksella on paikallisidentiteettien rakentumisen kannalta? 3) Minkälaisia paikallisidentiteettien rakentumiseen liittyviä diskursseja murteelliset valinnat tuottavat suomenkieliseen rap-lyriikkaan?

Teoreettisesti tutkielma kiinnittyy systeemis-funktionaalisen kielentutkimuksen viitekehykseen. Tutkielman menetelmät ovat sisällön analyysi ja diskurssianalyysi. Analyysi rakentuu siten, että aineistosta eritellystä ja luokitellusta murreaineksesta on määritelty ideationaalisia ja interpersoonaisia metafunktioita; fokus on siinä, mitä identiteettien rakentumiseen tähtääviä tehtäviä murteellisilla valinnoilla aineiston rap-teksteissä on. Lisäksi on eritelty paikallisidentiteetteihin kytkeytyviä diskursseja, joita murteellisten valintojen voidaan tulkita osaltaan rakentavan. Tutkielma nivoo yhteen fennististä dialektologiaa ja sosiolingvistiikkaa, minkä lisäksi sen voidaan katsoa asettuvan osaksi hiphop-tutkimuksen alati kasvavaa kenttää.

Tutkielman aineisto koostuu 18:sta suomenkielisestä rap-kappaleesta, joiden lyriikat on litteroitu ja lisätty tutkielman liitteet-lukuun. Aineistossa on edustettuna melko monella eri aluemurteella tuotettua rap-lyriikkaa, vaikka jotkin murrealueet jäävät valitettavasti tarkastelun ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, ettei joihinkin murrealueisiin kiinnittyvää rap-lyriikkaa vaikuta olevan levytetty.

Aineiston teksteissä esiintyvä murreaines on pääasiassa äänteellistä vaihtelua. Harvinaisempia ovat varsinaiset murresanat, joiden painoarvon voi kuitenkin tulkita varsin suureksi: murresanat kantavat teksteissä kiteytyneitä merkityksiä. Murteelliset sananvalinnat kiinnittävät tekstittäjien luomat hahmot osaksi ei-urbaaneja ympäristöjä. Lisäksi murteilla luodaan vastakkainasetteluja ja erilaisia dialogisia asetelmia, joiden puitteissa paikallisidentiteetteihin kytkeytyviä poliittisia kysymyksiä käsitellään. Murteellisten valintojen varaan rakentuvia paikallisidentiteettejä tuottavia diskursseja on määritelty yhteensä kuusi (6). Puolet diskursseista liittyy yksilötason identiteetinmuodostukseen, ja toiset kolme liittyvät paikallisidentiteetin kannalta olennaisten, laajempien poliittisten kysymysten kommentointiin.

Aineiston perusteella voidaan päätellä, että murteellisten valintojen ja paikallisidentiteetin suhde on kiinteä. Vaikka murteilla on vaikutuksensa tekstin muotoon (kuten riiminmuodostukseen), vaikuttaisi murteellisten valintojen merkittävin funktio olevan hiphop-traditioon kiinteästi kuuluvien paikallisidentiteetin työstämisen ja sosiaalisten ongelmien kommentoimisen omaleimainen adaptoiminen osaksi paikallista mielenmaisemaa.