Pari muuttujaa matkalla: Valvottu koevapaus vankilasta vapautuvan vangin elämänhallinnan tukena

Abstract

Valvottu koevapaus on Suomessa käytössä oleva ehdottoman vankeusrangaistuksen viimeinen vaihe ennen ehdonalaiseen vapauteen pääsemistä. Tutkimuksessa tarkastellaan valvotun koevapauden kautta vapautuneiden vankien omakohtaisia kokemuksia elämänhallinnan tunteestaan sekä miten valvottu koevapaus on tukenut heidän elämänhallintaansa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu osittain Aaron Antonovskyn (1979) koherenssin tunteen teoriaan, jonka mukaan yksilön elämänhallinnan tunne muodostuu elämän ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja mielekkyyden osa-alueiden pohjalta. Vahvassa koherenssin tunteessa kaikki kolme osa-aluetta ovat hyvässä vuorovaikutuksessa keskenään. Tutkimuksen tekoa ovat ohjanneet lisäksi valvotun koevapauden ja elämänhallinnan käsitteet.

Laadullisen tutkimuksen aineiston muodostavat kuuden valvotun koevapauden kautta vapautuneen vangin teemahaastattelut. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teoriasidonnaista laadullista sisällönanalyysia.

Haastateltavat kuvailivat elämänhallinnan tunnettaan realistisesti ja avoimesti. Tulosten perusteella elämänhallinnan tunteen muodostumiseen vaikuttavat monet eri tekijät, jotka tukevat toisiaan kytkeytyen näin useampaan kuin yhteen elämänhallinnan osa-alueeseen. Valvotun koevapauden aikana vapautuvan vangin elämänhallintaa tukevat parhaiten koevapauden yksilöllinen valmistelu, koevapauden suorittamisen puitteet ja säännöllinen arki sekä konkreettinen tuki ja kontrolli. Tärkeimpiä yksittäisiä tekijöitä ovat säännöllinen arki, siviiliolosuhteet ja muilta saatu tuki. Tuen osalta korostui vertaisilta saadun tuen merkitys. Kokemukset valvotusta koevapaudesta ovat tulosten perusteella myönteisiä. Vapautuvan vangin oman motivaation ja muutosvaiheen merkitystä voitaneen kuitenkin pitää ilmeisenä esimerkiksi sen suhteen, onko hän valmis ottamaan tukea vastaan tai toimimaan yhteiskuntaan integroitumistaan edistävällä tavalla valvotun koevapauden suorittamisen aikana.

In Finland, supervised probationary freedom is the last stage of unconditional imprisonment before probation. This research focuses on convicts that have been released through supervised probationary freedom and how well they themselves feel that they are coping. This research also focuses on how supervised probationary freedom has supported the convicts in coping.

The theoretical framework of this research is partly based on the theory of the sense of coherence by Aaron Antonovsky (1979). According to his theory, comprehensibility, manageability and meaningfulness construct the sense of coherence and how an individual feels that he or she is able to cope with life. These three building blocks are in good interaction with each other when the sense of coherence is strong.

The qualitative research is based on theme interviews of six convicts who have been released through supervised probationary freedom. This material has been analysed with qualitative theory-based content analysis.

The interviewees were realistic and open in describing how they were coping. Based on the research results, the feeling of coping is the sum of many factors that support each other. Thus, the factors that construct the feeling of coping are intertwined. The best procedure in supporting a convict released through supervised probationary freedom is to prepare the probationary freedom individually, to establish the circumstances under which the probationary freedom is carried out, to build the every-day life on regular routines and to support and control the convict in a concrete manner. Regular every-day life, circumstances outside prison and support from other people were seen as the most important individual factors. Peer support was perceived as exceptionally important. According to the research results, experiences of supervised probationary freedom are positive. The motivation of the convict to be released and the significance of the transitional phase can be viewed as obvious in relation to whether he or she is susceptible to receiving support or to functioning in ways that enhance his or her integration into society during supervised probationary freedom.