Oikeuslääketieteelliset kuolemansyyntutkimukset Jämsän käräjäkunnassa 1894—1917
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan oikeuslääketieteellisiä kuolemansyyntutkimuksia 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen Jämsässä. Viranomaiset määräsivät oikeuslääketieteellisen kuolemansyyntutkimuksen tehtäväksi silloin, kun kuolema oli tapahtunut epäselvissä olosuhteissa tai kun kuoleman syyksi epäiltiin itsemurhaa tai henkirikosta. Tutkielmassa käsitellyt kuolemat olivat paitsi itsemurhia ja henkirikoksia myös tapaturmia sekä aviottomien, vastasyntyneiden lasten kuolemia. Tutkielmassa perehdytään paitsi oikeuslääketieteellisten kuolemansyyntutkimusten sisältöön myös niiden oikeudellisiin vaikutuksiin tuomioistuinprosesseissa.
Aikavälillä 1894–1917 Jämsän käräjäkunnan oikeusviranomaiset tutkivat yhteensä 40 kuolemaa ja niihin johtaneita syitä. Tutkielmassa rakennetaan kuva kuolemansyyntutkinnasta prosessina, joka alkoi kuoleman tapahduttua tehdystä poliisitutkinnasta ja päättyi tuomioistuimen antamaan päätökseen. Kuolemantapaukset tutkittiin oikeuslääketieteellisen kuolemansyyntutkimuksen jälkeen vielä käräjillä ja tutkielmassa selvitetään mikä oli lääkärin määrittämän kuolinsyyn vaikutus tuomioistuimen antamiin päätöksiin sekä henkirikostapauksissa annettuihin rangaistuksiin. Näiden tutkimuskysymysten myötä tutkielmassa rakennetaan näkökulma piirilääkärin asemaan ja valtaan suomalaisessa 1900-luvun vaihteen oikeusjärjestelmässä.
Tutkielman lähteinä on käytetty Jämsän kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoja, Turun hovioikeuden päätöstaltioita, senaatin oikeusosaston päätöstaltioita sekä Jämsän piirilääkärinarkiston ruumiinavauspöytäkirjoja. Lisäksi tutkielmassa on kartoitettu oikeuslääketieteellisiä kuolemansyyntutkimuksia ja piirilääkärin asemaa oikeusjärjestelmässä säädellyt oikeusnormisto. Tätä oikeusnormistoa vasten on ollut mahdollista peilata lain ja asetusten sekä käytännön oikeuslääketieteen suhdetta toisiinsa. Piirilääkärien harjoittamaa oikeuslääketiedettä on vertailtu myös vuonna 1901 julkaistusta, Theodor Löfströmin kirjoittamasta ”Oikeuslääketieteellinen käsikirja Suomen lääkäreille” -teoksesta saatuun kuvaan ajan oikeuslääketieteestä. Tutkielma on tehty laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä käyttäen ja tuomiokirjatutkimuksen metodiikkaa hyödyntäen.
Jämsän käräjäkunnassa oikeuslääketieteelliset tutkimukset vaikuttivat olennaisesti kuolemantapausten oikeudelliseen käsittelyyn. Sairaus- ja itsemurhatapauksissa niin syyttäjä, kuin kihlakunnanoikeus saattoivat jättää kuoleman tutkimisen piirilääkärin lausunnon varaan. Aviottomien, vastasyntyneiden lasten tapauksissa piirilääkärien lausunnoilla perusteltiin paitsi syytteiden kumoamista myös lapsenmurhatuomioiden langettamista. Henkirikoksissa kuolemansyyn ja väkivallan syy-yhteys toteennäytettiin oikeuslääketieteen keinoin. Piirilääkärin laatiman kuolinsyytodistus oli siis ensisijaisessa asemassa itsemurhaa, lapsenmurhaa tai henkirikosta toteennäytettäessä, ja sen kautta yksittäisellä piirilääkärillä oli valtaa tuomioistuinprosesseihin. Tätä valtaa rajoittivat kuitenkin esimerkiksi nimismiehen ja syyttäjän toimeenpanovalta, sekä kihlakunnanoikeuden valta julistaa lopullisesti vainajan kuolinsyy.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29526]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen suomalaisella maaseudulla 1800- ja 1900-luvun vaihteessa
Luukkonen, Iida (Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry, 2019)Tässä artikkelissa käsittelen oikeuslääketieteellisiä kuolemansyyntutkimuksia 1800- ja 1900-luvun vaihteen suomalaisella maaseudulla, Jämsän käräjäkunnassa. Oikeusviranomaiset käynnistivät kuolemansyyntutkimusprosessin, ... -
Parantajat ja tieteentekijät : piirilääkärit Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun
Kontturi, Saara-Maija (2014)Piirilääkärilaitoksen perustaminen oli eräs niistä Ruotsin valtakunnan valtiojohtoisista toimenpiteistä, joilla pyrittiin kohentamaan sotien ja kulkutautien seurauksena harventuneen väestön terveydentilaa. Sen myötä ... -
Sisällissodan itsemurhat : itsemurhakuolleisuus 1910-luvun Suomessa
Markkanen, Joni (2022)Ranskalainen sosiologi Emilé Durkheim esitti vuonna 1897 eurooppalaisten kuolleisuustilastojen pohjalta havainnon, jonka mukaan itsemurhakuolleisuus tyypillisesti laskee sota-aikana. Sittemmin Durkhéimin hypoteesi on saanut ... -
Age-dependency in mortality of family caregivers : a nationwide register-based study
Mikkola, Tuija M.; Kautiainen, Hannu; Mänty, Minna; von Bonsdorff, Mikaela B.; Kröger, Teppo; Eriksson, Johan G. (Springer, 2021)Background: Evidence on family caregivers' health is conflicting. Aim: To investigate all-cause and cause-specific mortality in Finnish family caregivers providing high-intensity care and to assess whether age modifies ... -
Lipid-related thiamine deficiency cause mortality of river lampreys (Lampetra fluviatilis) during pre-spawning fasting
Vuorinen, Pekka J.; Juntunen, Esa-Pekka; Iivari, Juha; Koski, Perttu; Nikonen, Soili; Rokka, Mervi; Ritvanen, Tiina; Pakkala, Jukka; Heinimaa, Petri; Keinänen, Marja (Elsevier BV, 2023)River lampreys (Lampetra fluviatilis) were caught in the fall 2014 on entering the River Perhonjoki for spawning and kept at a hatchery until spawning in late spring 2015 to produce larvae for compensatory stockings. Since ...