Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorLahdelma, Tuomo
dc.contributor.authorLaakso, Saara
dc.date.accessioned2018-03-27T10:27:45Z
dc.date.available2018-03-27T10:27:45Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1863162
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57444
dc.description.abstractTutkielmani käsittelee kotimaisen nykyrunouden lukemisen haasteita ja mahdollisuuksia. 2000-luvun ensi vuosikymmeninä runouden kentällä on tapahtunut suuria muutoksia niin kustantamisessa kuin kirjoittamisen lähtökohdissa. Nopea teosnimikkeiden kasvu ja tekijöiden kiinnostus kokeellisuuteen ovat vaikuttaneet teosten vastaanottoon. Tutkimuskysymykseni on, mikä nykyrunoudessa haastaa runojen lukemisen konventioita ja millä tavalla 2000-luvun ensi vuosikymmenten runous muodostaa merkityksiä. Tarkastelen teosten vastaanoton kysymystä niin tekstin, kontekstin kuin kulttuuristen käytäntöjen näkökulmasta. Esittelen vastaanoton keskeisiä haasteita analysoimalla 2000-luvun alun runouskeskustelua. Otan esiin erityisesti tekijyyden ja siihen liittyvien mielikuvien vaikutuksen lukemiseen. Pohdin kokeellisten lähtökohtien tarjoamia mahdollisuuksia ymmärtää teoksia. Runoteoksen äärellä lukeminen ja kirjoittaminen tulevat lähelle toisiaan. Tarkastelen tekijyyden ja lukijuuden suhdetta myös eräänlaisena kirjoittamisen muotona. Visuaalisuus ja kielen äänteellis-materiaalisen pinnan korostuminen ovat eräs 2000-luvun teosten kohosteinen piirre. Työni empiirisessä osassa analysoin runoteosten materiaalisuuden herättämiä tulkintoja ja kokemuksia, joita olen kerännyt opettamaltani lausuntaryhmältä kirjallisella kyselyllä. Esittelen lisäksi lausunnan ohjaajana kehittelemiäni menetelmiä, jotka voivat edesauttaa lukijan kykyä tunnistaa merkityksiä esimerkiksi tekstin rytmissä ja visuaalisuudessa. Hyödynnän Juri Joensuun ja Alan Prohmin muotoiluja tekstin materiaalisuutta koskien. Teosten materiaalisuus kytkee runouden muihin taidemuotoihin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja esittäviin taiteisiin. Nostan esiin runoklubit ja esittävä taiteen mahdollisuuden toimia lukemisen parina tai muotona. Havaintojeni pohjalta esitän, että runokentän todellisuus on muuttunut nopeammin kuin yleiset ja julkisuudessa esitetyt käsitykset runoudesta ja kirjailijantyöstä. Lisäksi totean, että runouden äärellä lukija hyötyy erityisesti luovaan työskentelyyn liittyvistä taidoista sekä mahdollisuudesta vastaanottaa teos myös monitaiteisesti, esimerkiksi esitettynä.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (68 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othernykyrunous
dc.title"Ei kovin runollista": näkökulmia nykyrunon vastaanoton haasteisiin
dc.title.alternativeNäkökulmia nykyrunon vastaanoton haasteisiin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201803271853
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKirjoittaminenfi
dc.contributor.oppiaineCreative writingen
dc.date.updated2018-03-27T10:27:45Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3041
dc.subject.ysokokeellisuus
dc.subject.ysolyriikka
dc.subject.ysolukeminen
dc.subject.ysoesittäminen
dc.subject.ysomateriaalisuus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail
Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot